Tapio Tuomelan säveltämässä Neljäntienristeys-oopperassa
tapahtumat etenevät alkuperäisromaanista poiketen kronologisesti.
Pia KaitasuoItsenäisyyden juhlavuoden odotetuinta oululaisantia on perjantaina kantaesityksensä saava uusi suomalainen ooppera, koillismaalaisen kirjailijan teokseen koillismaan juurista ponnistavan säveltäjän synnyttämä.
Mistä säveltäminen lähti, Tapio Tuomela?
Soiko korvissasi jokin tietty fakki tietylle henkilölle, kun luit Neljäntienristeystä? Soiko joku roolihenkilöistä esimerkiksi korkeana sopraanona?
– Luin Tommi Kinnusen romaanin heti tuoreeltaan, onhan minulla jokseenkin toinen jalka Kuusamossa ja siten kiinnostus teokseen, Kuusamossa lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettänyt säveltäjä kertoo.
Tällöin Tuomelalla ei ollut tietoa vielä mistään oopperasta, sillä idea esitettiin hänelle noin vuotta myöhemmin.
– Kun käsikirjoitusta alettiin tekemään hyvin tiiviissä yhteistyössä libretisti Sami Parkkisen kanssa, ehkä siinä sitten ensimmäisten musiikillisten ideoiden ja harmonioiden alkaessa syntyä, tuli äänialakysymykset mieleen.
Tuomela korostaa, ettei tiettyjä henkilöitä voinut ajatella rooleihin.
– Sehän toki olisi ihannetapaus, että kirjoittaa jollekin äänelle, jonka tietää jo. Mutta en siis ole kirjoittanut rooleja juuri näille solisteille – enkä kenellekään erityisesti.
Siksi säveltäjän on oltava valmis muokkaamaan materiaaliaan. Gabriel Suovasen saatua Onnin-roolin, Tuomela teki tämän toivomia muutoksia.
– Hän esitti paljon kommentteja, joiden perusteella muutin monin paikoin äänialaa, sillä olin ajatellut roolin korkeammalle baritonille.
Tuomela toteaa laskeneensa laulettavaa jossain jopa pienen terssin alemmaksi.
– Virpi Räisänen oli varmaan solisteista ensimmäiseksi selvillä. Se, että hän olisi joka tapauksessa mukana, Tuomela kertoo.
– Virpin tunsin solisteista parhaiten. Virpihän on tehnyt paljon ihan avantgarde-musiikkia, ja niiden kuuleminen on ollut suuri ilo. Hänen laulettavakseen voi kirjoittaa ihan mitä vain!
Räisäsen tulkitsema Maria on mezzosopraano, mutta miksi myös tyttärensä Lahja?
– Ensinnäkin Lahjalla on paljon tekstiä, hän on läsnä paljon. Kyse on dramaattisesta hahmosta, ei lyyrisestä. Toisaalta Lahja on niin koleerinen ihminen, ettei hänen äänialansa voi olla kovin korkea.
Romaanin tarinankuljetukseen verrattuna ooppera etenee toisin: se on siirretty kronologiaan. Edestakaiset aikasiirtymät olisivat olleet oopperasovitukselle liian haasteelliset. Muutoin tarina on ennallaan.
– Jossain vaiheessa mietimme libretisti Sami Parkkisen kanssa, että Kaarina jäisi pois. Hän on yksi teoksen neljästä pilarista, mutta kronologiassa jää vain kaistaleeksi. Konsultoin asiassa Tommi Kinnusta. Hän totesi, että siinä tapauksessa teoksen nimi tulisi vaihtaa.
Laulettavan transponointeja suurempi muutos tuli rakenteeseen: puhetta oli vielä kolmisen kuukautta sitten paljon enemmän.
– Tarkoituksena oli tehdä melodraamaa, jota olen tehnyt aiemminkin. Se on hyvin toimiva musiikinlaji, Tuomela toteaa.
– Virpi Räisänen kuitenkin huomautti, että laulajan ääni menee teatterin akustiikassa replikoidessa. Ymmärsin tämän erittäin hyvin.
Niinpä Tuomela otti ja sävelsi suurimman osan repliikeistä laulettaviksi.
– Sain niin sanotusti pysäytettyä junan viime hetkellä, sillä nuottimateriaali oli menossa painoon seuraavana aamuna. Seurasi puolisentoista viikkoa hektistä säveltämistä, kunnes painaminen saattoi viimein alkaa.
Oopperaan kohdistuu paljon odotuksia. Kinnusen teos on ollut hyvin pidetty ja sen maailma on monia liki. Niin säveltäjä Tapio Tuomelaakin.
– Romaanin kuvaama elämäntapa on minulle hyvin tuttu, ihmistyypitkin kuten kuusamolaisen miehen malli: se jähmeys, tunteista puhumattomuus, hän luonnehtii.
Tuomela kertoo kokeneensa teoksen hyvin vahvana ja voimakkaasti ajatuksia herättävänä.
– Minua puhutteli siinä erityisesti vahvan naisen ja pärjäämisen teema.
– Minulle Lahja on ilman muuta Neljäntienristeyksen päähenkilö. Haluan näyttää Lahjan sympaattisena ihmisenä.
Säveltäjä Tapio Tuomela, oopperan ohjaaja Heta Haanpää sekä kirjailija Tommi Kinnunen ovat Oulun kaupunginkirjaston vieraina Pakkalan salissa 13. tammikuuta kello 17.
orkesterinjohdon diplomit
Sibelius-Akatemiassa.
Artikkelin lähde Kaleva 12.01.2017.