Upouusi koulu ja uudet kujeet

Talvikankaalle ei tuotu mitään sisäilmaongelmien riivaamasta Korvensuoran koulusta. Uuden koulun tilat ovat avoimia, yhteisöllisiä ja muunneltavia.

Raimo Pirttikoski

Oulu

Talvikankaan upouudessa koulussa ei keskiviikkona aamupäivällä hevin huomaa, että meneillään on vasta kolmas koulupäivä.

Puolen tunnin välitunti on juuri päättynyt, ja 75 minuutin mittaiset oppitunnit ovat alkaneet. Opettajat ja 2.–6.-luokkalaiset oppilaat ovat levittäytyneet joustavasti koulun toisen kerroksen avariin ja valoisiin opiskelutiloihin.

Oppimistorilla jotkut opiskelevat itsenäisesti divaaneilla ja pöytien ääressä, toiset vastailevat opetta-jien kysymyksiin. Ovet ovat avoinna tai niitä ei edes ole.

Turha älämölö loistaa poissaolollaan. Oppilaat opiskelevat ja osallistuvat sulassa sovussa, toi-
siaan ja muita ryhmiä häiritsemättä. Tämähän näyttää toimivan.

– Lähes kaikki tilat on suunniteltu yhteisöllisiksi, avoimiksi, monimuotoisiksi ja muunneltaviksi. Näin voidaan myös ottaa paremmin huomioon erilaiset opetus- ja oppimistyylit, koulun rehtori Markku Veteläinen kertoo.

– Avoimia oppimisympäristöjä voidaan rajata verhoilla tai siirtoseinillä. Perinteisiä luokkahuoneita on vain yksi. Ja löytyyhän meiltä myös hiljaisen opiskelun huone.

Opettajillakaan ei ole omia luokkia, vaan kaikki liikkuvat tarpeen mukaan. Tiloja on kuitenkin jaoteltu esimerkiksi esittävän ja itsenäisen opiskelun vyöhykkeisiin.

Oppilaat ja opettajat siirtyivät Talvikankaalle Korvensuoran vanhasta koulusta, jota riivasivat sisäilmaongelmat.

Veteläinen kertoo, että yli 13 miljoonaa euroa maksaneessa uudessa koulussa kaikki on uutta. Korvensuoran murheenkryynistä ei tuotu Talvikankaalle edes pöytiä, oppikirjoja tai arkiston papereita.

– Halusimme jättää kaiken vanhan ja viallisen taaksemme. Katsomme ja kuljemme eteenpäin.

Uudesta koulusta löytyy paljon modernia teknologiaa, kuten älytauluja ja tabletteja, 3D-videotykki ja spottivalaisimia, joiden avulla esimerkiksi oppilaiden luontokuvia voidaan heijastaa ruokalan seinälle. Mikään itsetarkoitus ne eivät kuitenkaan ole.

– Olemme ensin miettineet, mitä haluamme tehdä ja mitä tarvitsemme. Sama koskee koko koulua kalusteineen. Monet opettajat osallistuivat vuosien ajan koulun suunnitteluun, Veteläinen kertoo.

– Myös tilojen akustiikkaan sekä tietysti sisäilman laatuun ja kosteudenhallintaan on kiinnitetty paljon huomiota jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Rehtorin mukaan olennaisen tärkeää on myös se, että kaikki koulussa tukee ja edistää uutta opetussuunnitelmaa.

– Opettelemista varmasti riittää. Aika näyttää, mitkä ratkaisut toimivat ja mitä kannattaa muuttaa.

Uudessa koulussa on nyt 242 oppilasta ja 13 opettajaa. Ensi syksynä sinne siirtyy myös 275 alueen 7.–9.-luokkalaista Merikosken yläkoulusta. Talvikankaan koulu on mitoitettu 550 oppilaalle. Lisäksi koulun ykkös- ja kakkosluokkalaisia opiskelee läheisen monitoimitalon tiloissa.

Opettajia koulussa työskentelee ensi syksynä jo yli 50. He tulevat pääsääntöisesti Merikosken ja Terva-Toppilan kouluista.

– Oppilasmäärät ovat kasvussa. Jossain vaiheessa täälläkin voi tulla ahdasta, Veteläinen toteaa.

Jo seitsemättä vuotta työparina työskentelevät opettajat Tarja Toppi ja Tomi Korpi kiittelevät uuden koulun väljyyttä.

He ovat juuri luotsanneet kaksi luokallista viidesluokkalaisia pienempiin ryhmiin pähkäilemään tehtäviään. Ensimmäinen uuden lukujärjestyksen mukainen päivä on sujunut mukavasti.

– Kaikki vaikuttaa oikein hyvältä, vaikka ainahan tilaa saisi olla vieläkin enemmän, jo 20 vuotta opettajana huhkinut Toppi toteaa.

– Uudet ratkaisut mahdollistavat uudenlaisen työskentelyn. Samalla tämä haastaa kokeneenkin opettajan aivan uusille urille.

Lähistöllä kolmasluokkalaiset Sampo Kilpi ja Joona Haapanen syventyvät ympäristöoppiin. Pojat ovat löytäneet uudesta opinahjosta myös hieman parantamisen varaa.

– Kivoja luokkia ja hyvää ruokaa. Tuolla pihalla se pyörivä rimpuiluteline on paras, mutta sinne pitää jonottaa. Naulakoilla on vähän liian ahdasta.

Osa Oulun Talvikankaan koulun kolmasluokkalaisista ympäristöopin tunnilla keskiviikkona. Siiri Lahtela, 9, loikkasi välillä käymään läheisessä luokassa. Oululaisen Arkkitehdit m3 Oy:n suunnittelemassa koulussa on paljon avoimia oppimisympäristöjä. Koululakon aloitus keskiviikkona kokosi Kiimingin entisen kunnantalon edustalle paljon koululaisia ja heidän vanhempiaan, hyytävästä tuulesta huolimatta. Lakon on kaavailtu kestävän ainakin kolme päivää.

Kiimingin Jokirannan koululakko veti väkeä

Raimo Pirttikoski

Oulu

Kiimingin Jokirannan koululla alkanut koululakko kokosi Kiimingin entisen kunnantalon edustalle paljon oppilaita ja heidän vanhempiaan keskiviikkona aamuyhdeksältä.

Lakon syitä ovat koulussa pitkään jatkuneet sisäilmaongelmat ja opetuksen järjestäminen tilapäisesti useissa eri paikoissa.

Mielenilmauksen järjestäneet vanhemmat kertoivat, että lähes kaikki koulun 624 oppilasta olivat lakkoon ryhtyneet.

– Tämäkin kertoo, että vanhemmilla on kova huoli lastensa ter-
veydestä ja jaksamisesta, Susanne Puirava korosti.

Jokirannan koulun rehtori Martti Kumpulainen vahvisti illemmalla, että kouluun tuli keskiviikkona vain 14 oppilasta.

Huolestuneet vanhemmat vaativat koululta ja päättäjiltä välittömiä toimia tilanteen korjaamiseksi. Oulun kaupungille on myös lähetetty vetoomus parakkikoulun rakentamisesta Jokirantaan.

Jukka-Pekka Siltala osallistui tilaisuuteen yhdeksäsluokkalaisen Niklas-poikansa kanssa.

– Niklaksellakin on ollut jo pitkään pientä yskää ilmeisesti juuri koulun sisäilman takia. Jotain pitää vihdoin tehdä, ja parakkikoulu on yksi vaihtoehto, Jukka-Pekka Siltala totesi.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 12.01.2017.