Kalevan taidekokoelma etsii sijoituspaikkaa

Lehtitalon uuteen toimitaloon mahtuu
vain satakunta taideteosta noin 800:sta.

Susanna Lähdesmäki,
Esko Aho

Oulun kaupunki on ilmoittanut, ettei se voi ottaa hoitoonsa sille tarjottua pääosaa Kalevan suuresta taidekokoelmasta.

– Haimme museo- ja tiedekeskus Luupin johdon kanssa yhteistä näkemystä kokoelman osan deponoinnista kaupungin tiloihin, mutta näin kaupunki on nyt päättänyt, kertoo taidekokoelman kohtaloa pohtinut Kalevan hallituksen jäsen Kalle Korkeakivi.

– Jatkossa täytyy etsiä muita vaihtoehtoja, joita voivat olla esimerkiksi sairaalat ja muut julkiset tilat, joissa kokoelmaa ei tarvitsisi liikaa pilkkoa.

Deponointi tarkoittaa, että työt siirtyvät toisen tahon hoitoon, mutta omistusoikeus säilyy entisellään.

Noin 800 taideteoksen kokoelma on yksinkertaisesti liian suuri Kalevan vuoden lopussa valmistuvaan uuteen Taka-Lyötyn toimitaloon, jonne Korkeakiven mukaan mahtuu vain noin sata keskeisintä työtä.

Maalausten, piirrosten ja grafiikan lisäksi kokoelmaan kuuluu myös veistoksia, valokuvia, tekstiilejä, lyijylasitöitä, keramiikkaa, uniikkihuonekaluja ja mitaleja. Kokoelmassa on paljon pohjoissuomalaista, mutta myös esimerkiksi virolaista taidetta.

Lekatien kiinteistön pihalla sijaitsevan suuren pronssiveistoksen, Tapio Junnon Sananvapauden suojelijan (1983) kohtalo on auki. Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu, että jykevä hahmo jäisi omille sijoilleen maamerkiksi muistuttamaan siitä, että tontilla on sijainnut Kalevan lehtitalo.

”Miksi emme järjestäisi
lopuksi vaikka kaikille
kaupunkilaisille avointa
taidehuutokauppaa?”

Kalle Korkeakivi

Kalevan hallituksen jäsen

Korkeakivi toivoo, että kokoelman teokset pysyisivät Oulun alueella, jotta mahdollisimman moni kaupungin asukas pääsisi niistä nauttimaan.

Kokoelma on yksinkertaisesti vain niin suuri, että harvalla on mahdollisuus sitä ottaa. Halukkuutta myös laimentaa, että kokoelman keskeisimmät työt siirtyvät Kalevan uuteen toimitaloon. Useimmat varmaan haluaisivat haltuunsa juuri nämä arvokkaimmat osat kokoelmasta.

– Kalevan entisen kulttuuritoimituksen päällikön ja taidekokoelman asiantuntijan Kaisu Mikkolan sekä johdon assistentin Sari Kipinän kanssa olemme työryhmänä miettineet, että deponoinnin jälkeen loput työt tarjottaisiin myyntiin yhtiön työntekijöille ja osakkaille.

– Ja jos sen jälkeenkin vielä jäisi teoksia, miksi emme järjestäisi lopuksi vaikka kaikille kaupunkilaisille avointa taidehuutokauppaa? Nämä ovat kuitenkin vain ideoita, päätökset asiasta tekee aikanaan Kaleva Oy:n hallitus.

Kalle Korkeakivi sanoo, että oman isän, toimitusjohtaja Aaro Korkeakiven (1924–2001) perustaman taidekokoelman hajottaminen saa mielen välillä haikeaksi.

– Se riipoo sydäntä. Mutta on tunnustettava se tosiasia, ettei uusia seiniä voi rakentaa vain siksi, että saisimme kaikki taideteokset ripustettua.

Artikkelin lähde Kaleva 05.01.2017.