Piinapenkki: Paraniko kaupunkikuva?

Rivikansalainen ei Asunto Oy Kirjokulman taloa
Kirkkokatu 29:ssä enää 1950-luvun taloksi tunnista.
Kaupunkikuvatyöryhmä näkee asian toisin: päällä on
vain kevyt lasinen kerrostuma.

Päivi Alasuutari teksti

1957 valmistunut vaaleanvihreä kerrostalo, Asunto Oy Kirjokulma, sai peruskorjauksessa ulkoasun, jossa sitä ei enää 1950-luvun taloksi tunnista. Kuinka näin raju muutos talon julkisivuun Oulun ydinkeskustassa on mahdollista, kaupunkikuvatyöryhmän puheenjohtaja, kaupunginarkkitehti Jari Heikkilä?

– Noin kuusi vuotta sitten on tehty asemakaavamuutos, jonka yhtenä osana on merkitty mahdollisuus rakentaa taloon parvekkeet koko Kirkkokadun puoleiselle julkisivulle. Kaavaan on silloin päätetty sellainen merkintä hyväksyä, ja se on mennyt koko poliittisen päätöksentekokoneiston läpi. Suunnittelijan kanssa lähdettiin hakemaan parvekkeille kaupungin keskusta-asumiseen sopivaa ratkaisua. Suunnittelun ohjauksessa lähdettiin siitä, että päällekkäiset, lähiömäiset parvekerivit eivät sovi. Haettiin ehjää parvekevyöhykettä. Kiinnitimme kaupunkikuvatyöryhmässä huomiota läpinäkyvyyteen. Tavoitteena oli kevyt, lasinen kerrostuma 50-luvun julkisivun päällä. Se oli teknisesti tuotekehitystäkin vaativa haaste, että se ylipäätään saatiin rakennetuksi. Kiistolaan päin olisi ollut hyvä saada vähän enemmän rakoa, mutta se ei teknisesti onnistunut.

Mutta eihän sitä enää 1950-luvun taloksi tunnista.

– Siinä ollaan menty niillä rajoilla. Ratkaisu nähtiin kuitenkin paremmaksi kuin julkisivun päälle lisätyt 1970-luvun parveketornit. Uudet parvekkeet muodostavat siinä yhtenäisen kentän. Tuossa on pyritty kerrokselliseen korjausperiaatteeseen eli että eri aikakauden rakennusosat muodostaisivat toisistaan poikkeavia kerrostumia. Vanha rappauspinta on julkisivussa edelleen näkyvissä ja päälle on tuotu uusi, läpinäkyvä kerrostuma, joka selvästi kertoo, että se ei ole 50-luvun rakenne vaan tämän ajan lisäys.

Onko kaupunkikuvatyöryhmä sitä mieltä, että Asunto Oy Kirjokulman ulkoasu on nyt parempi kuin vanha? Paraniko kaupunkikuva tällä julkisivu-uudistuksella?

– Siinä oli keskeisellä kauppakadulla alun perin erilliset, käyttökelvottomat asuntoparvekkeet, enkä pidä uutta ratkaisua huonona. Talo on kulmatalo, ja enemmän on jäljellä alkuperäistä julkisivua kuin uutta.

Oulussa on paljon 1950-luvulla rakennettuja asuntoalueita. Jos vaikka Toivoniemessä taloyhtiöt haluaisivat parantaa asumisen tasoa ja teettää kaikkiin asuntoihin nykyaikaiset parvekkeet, niin olisiko se mahdollista?

– Tuo oli asemakaavassa paikkaan sidottu mahdollisuus. Tuolle paikalle on katsottu, että parvekkeita voidaan lisätä ja suurentaa. Päätöksellä ei oteta kantaa siihen, miten muitten talojen kohdalla meneteltäisiin. Meillä on nyt olemassa vasta uusittu Arvokkaat alueet Oulussa -inventointi, jossa on arvioitu kullekin aikakaudelle tyypilliset, arvokkaat alueet. Näitten alueitten osalta seula on tiukempi, kun taustalla on yhteisesti hyväksytty arvotus. Lisäksi meillä on tehty kaupungin keskustan eli ruutukaava-alueen modernin rakennuskannan inventointi, jossa on haettu keskustan alueelta arvokkaat eri ajan aluekokonaisuudet. Siinä on lopussa 94 arvokkaan rakennuksen lista.

Eikö vanhoja taloja kaupunkikuvassa suojele mikään muu kuin se, että rakennus on suojeltu kaavassa tai se on päässyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaitten rakennusten luetteloon? Onko kaupunkikuvatyöryhmän kädet sidottu muilta osin?

– Ei, kyllä jokaisesta muutoshankkeesta arvioidaan sen sopivuutta kaupunkikuvaan. Niitten rakennusten osalta, jotka ovat kaavalla suojeltuja tai jotka sisältyvät arvokkaitten alueitten luetteloon, pyydetään myös asiantuntijalausuntoja Pohjois-Pohjanmaan museolta. Päätöksiä ei koskaan tehdä pelkästään kaupunkikuvallisin perustein, vaan suojeluarvot ovat aina mukana.

fakta

Julkisivu uudistui

As Oy Kirjokulmaan Kirkkokatu 29:ssä uusittiin parvekkeet, mikä muutti täysin 1950-luvun talon julkisivun.

Uudistus perustui 14.3.2011 hyväksyttyyn asemakaavamuutokseen, jonka pääasia oli oikeus rakentaa taloon lisäkerros. Samalla kaavassa mahdollistettiin uudet parvekkeet.

Lisäkerrokseen valmistui 2013 Vapaamuurarien sali talon Saaristonkadun puoleiseen osaan.

Asunto Oy Kirjokulman ulkonäkö muuttui peruskorjauksessa rajusti, kun Kirkkokadun puoleiselle julkisivulle rakennettiin uudet parvekkeet. Asunto Oy Kirjokulma Saaristonkadun ja Kirkkokadun kulmassa valmistui 1957. Alkuperäiset parvekkeet Kirkkokadun puoleisissa asunnoissa ovat tyypilliset 1950-luvun talolle. Nykyisin keskusta-alueelle ei haluta ulkonevia parvekkeita, vaan ne tulee upottaa julkisivupinnan tasoon.

Artikkelin lähde Kaleva 18.01.2017.