Oululaisehdotus voitti

Oululaisten suunnittelijoiden ”Tervatynnyrit” vei potin Oulun Raksilan puoleisen asemakeskuksen kilpailussa.

Liisa Laine

Oulu

Oulun asemakeskuksen suunnittelukilpailun voiton on vienyt oululaisten tekijöiden ehdotus ”Tervatynnyrit”. Yleisöäänestyksessä se sijoittui toiseksi.

Tervatynnyrit -ehdotuksen takana ovat oululaisten professorien Ilmari Lahdelman ja Rainer Mahlamäen arkkitehtitoimisto sekä oululainen arkkitehtitoimisto Arkkitehdit m3.

Arkkitehdit m3 -toimistossa työskentelevät muun muassa arkkitehdit Kari Nykänen, Henrika Pihlajaniemi ja professori Janne Pihlajaniemi.

Kyseessä oli asemanseudun Raksilan puoleisen osan suunnittelu.

Palkintolautakunta valitsi voittajan yksimielisesti viidestä kilpailuehdotuksesta. Vaikka kyseessä oli kutsukilpailu, työt palautettiin nimettöminä ja tekijät paljastuivat vasta kilpailun ratkettua.

Tervatynnyrit-ehdotusta kiiteltiin kaupunkikuvallisesti ja asemakaavallisesti selkeästä ja luontevasta ratkaisusta. Muista ehdotuksista poiketen rakennukset jäävät ympäröivän kaupungin korkeimpia torneja matalammaksi.

Poliisi- ja oikeustalo jäävät ennalleen. Niiden jatkona kilpailun voittaneessa työssä oli hotellin, monitoimiareenan ja palvelukeskuksen muodostama holvimainen kokonaisuus sekä kolme harjakattoista asuinkorttelia.

Kaarevat holvirakenteet tuovat mieleen vanhat kaariasemahallit ja muutoin rakennusten arkkitehtuuri viittaa palkintoraadin mukaan persoonallisella tavalla Oulun menneisyyteen tervakaupunkina ja tärkeänä etappina Itämeren kauppareiteillä.

– Asuinkortteleissa voidaan nähdä viittauksia Itämeren alueen vanhojen Hansakaupunkien tiiviisti rakennettuihin kortteleihin ja jyrkkäkattoisiin porvaristaloihin, toteaa palkintoraati.

Harjakatot ja hillitty mittakaava huomioivat myös vieressä sijaitsevan puu-Raksilan.

Ehdotuksessa on raadin mielestä runsaasti jatkotutkimisen arvoisia ideoita.

Lasipäätyiset holvit laajoine harjakattoisine rakennelmineen muodostavat Hallituskadun jalankulkuakselille mielenkiintoisen ja houkuttelevan päätteen radan toiselle puolelle. Radan ylittäviä rakenteita ei ole.

Radan ja Rautatienkadun väliin muodostuu porrastuva kaupunkiaukio. Laajat säältä suojaisat sisätilat ovat käyttökelpoisia varsinkin kylminä vuodenaikoina.

– Oulun keskustan kauppakatujen mittakaavaa on tuotu radan itäpuolelle, kiittelee palkintoraati.

Kaupunki laatii asemakaavan ja toteuttaa vaadittavan kunnallistekniikan, mutta varsinainen rakennuttaminen ja rahoittaminen on alueen päämaanomistajien, Senaatti-kiinteistöjen ja VR-yhtymän asia.

Lopullinen toteutus ei välttämättä tai edes todennäköisesti ole yksi yhteen voittaneen ehdotuksen kanssa. Jokaiselle kilpailuun kutsutulle on maksettu 50 000 euroa, johon sisältyy oikeus käyttää niissä olevia hyviä ideoita, vaikkei ehdotus voittaisikaan. Voittaja saa vielä toiset 50 000 euroa.

Fakta

Mitä seuraavaksi?

Kilpailun pohjalta on tarkoitus käynnistää erillisiä asemakaavahankkeita. Kaavojen toivotaan olevan valmiit ja vahvistetut ensi vuoden alkupuolella.

Sen jälkeen alueen maanomistajat eli VR, Senaatti-kiinteistöt ja Liikennevirasto voivat käynnistää kaavan pohjalta hankkeita oman aikataulunsa mukaan.

Tällä hetkellä ei ole tietoa valmistumisajankohdasta.

Näkymä Rautatienkadulta Raksilaan päin. Kilpailu koski radan Raksilan puolta. Etualalla oikealla valkoisena ovat Matkakeskuksen asuintornit. Harjakattoiset asuinkorttelit muistuttavat vanhoja Hansa-
kaupunkeja.
Näkymä Ratakadun puolelta. Poliisi- ja oikeustalo jää kuvasta ulos oikealle. Taustalla häämöttää kolme asuinkorttelia. At, musa remorium publiciamdit vis. An noviviviris hossoli castia demperbit rei is sendam Pala perisus errit. Te iae cone clut viu conemur. Losterum am in Etra? que cultorum probse, quosuli consus, ficatandam Palabesi publicia L. Lem perumurnica vis auctucone clut viu conemur. Losterum am in Etra? que cultorum probse, quosuli consus, ficatandam Palabesi publicia L. Lem perumurnica vis auctusquone ciam ina, que fuidenis. Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Arkkitehdit m3

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 19.01.2017.