Kymmenen mestaruuden mies
Jääkiekko on tarjonnut Mikko Haapakoskelle suurta henkistä rikkautta.
– Kaksi A-junioreissa, kuusi liigassa ja kaksi nuorten (U20) MM-kisoissa, Haapakoski ynnää.
– Ei taida olla kovin yleistä, että kaikkia näitä mestaruuksia on sekä pelaajana että valmentajana, hän jatkaa.
Jos myös liiganousu laskettaisiin mestaruudeksi, määrä kohoaisi yhteentoista. Haapakoski palasi kymmenen vuoden kierrokseltaan isiensä maille 1999 tavoitteenaan nostaa Kärpät takaisin Liigaan. Kymmenen vuotta aiemmin hän oli pelaajana kokemassa, miltä putoaminen pääsarjasta tuntui.
– Kun nuorena miehenä lähdin maailmalle, en ajatellut mitään kunniavelkaan liittyvää, mutta kun ura alkoi kääntyä ehtoopuolelle, asetin alitajuisesti päämääräksi Kärppien liiganousun. Kun nousu tapahtui, tunnelataus ottelun jälkeen oli sanoinkuvaamattoman hyvä.
Kun mittailee Haapakosken saavuttamaa meriittilistaa, mies on saanut urheilla ja valmentaa onnellisten tähtien alla.
– Tämä on ollut hieno jakso elämässä. Ammattilaisena 32 vuotta, joista 16 pelaajana ja 16 valmentajana. Kyllä se opettaa elämästä, kun saavuttaa yhdessä tuloksia. Samalla urheilu on opettanut tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Suurta henkistä rikkautta.
Ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Potkut Kärppien päävalmentajan paikalta marraskuussa 2011 ovat jättäneet jälkensä.
– Potkut olivat merkki siitä, että olin epäonnistunut, mutta samalla kasvoi ymmärrys siitä, mistä huippu-urheilussa on kysymys. Kovan tien olen sen jälkeen kulkenut.
Haapakoski löysi pian töitä U20-maajoukkueen valmennustiimissä, sitten Jokipoikien Mestis-joukkueen päävalmentajana ja toimii nykyään KooKoo:n liigajoukkueen apuvalmentajana.
– Valmentaminen on pätkätyötä, eikä apuvalmentajan palkalla liikutella perhettä paikasta toiseen. Palaan tämän kauden jälkeen Ouluun, missä on perheeni. Valmentaminen toki kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta jos lajin ulkopuolelta löytyy jotain mielenkiintoista, sekin on vaihtoehto.
Haapakoski tunnustaa olevansa urheiluromantikko. Hänelle ei riitä pelkästään se, että omat joukot menestyvät ja voittavat.
– Kun joku yksilöurheilija tai joukkue voittaa, pystyn elämään hetkessä mukana. Silloin voi mieltää työn määrän ja uhraukset, joita menestys on vaatinut. Kun Maamme-laulu soi, se herkistää mielen ja tuon tipan silmään.
Milloin viimeksi?
– Kun salibandymaajoukkue voitti MM-kultaa. Eikä herkistyminen rajoitu urheiluun, vaan kyllä esimerkiksi Saara Aallon menestys X-Factorissa sai aikaan suuria tunteita.
Huippu-urheilun hektistä päivärytmiä ja ankaria paineita Haapakoski purkaa veden äärellä. Vuodenajasta riippuen mukana on joko pilkki tai virveli.
Parhaat kalavedet hän on löytänyt Kuusamosta ja Oulujärveltä, mutta suurin saalis on tarttunut mukaan Taivalkoskelta, missä hänen edesmenneellä Kalle-isällä oli pieni mökki.
Eikä tämä ole kalajuttu.
– Painoa en tiedä, mutta hauki oli yli metrin mittainen. Verkon silmäkoko oli niin pieni, ettei kala ollut tarttunut siihen kunnolla kiinni, vaan vonkale oli pyörien sekoittanut ja väsyttänyt itsensä. Kun hauki vapautui, siinä se köllötti pinnalla maha ylöspäin, ja minä nostin sen kiduksista veneeseen.
Todistusaineistoa on.
– Isä täytätti sen, ja nyt hauki on Kellon kalapuohissa kaikkien nähtävillä.
FAKTA
KooKoon liigajoukkueen apuvalmentaja.
Aktiivivuosinaan puolustaja. Kärpissä, TPS:ssä ja Ilveksessä 1986–2001 yhteensä 444 liigan runkosarjan ottelua 79+146=225 sekä 77 pudotuspeliä 10+23=33. Sveitsin liigassa SC Bernissä 1993–1996 83 ottelua 22+46=68.
A-nuorten SM-liigassa mestari pelaajana Kärpissä 1985 ja päävalmentajana TPS:ssä 2015.
Liigassa mestari pelaajana TPS:ssä 1999, 2000 ja 2001 ja apuvalmentajana Kärpissä 2005, 2007 ja 2008.
Alle 20-vuotiaiden maailmanmestari pelaajana 1987 ja apuvalmentajana 2014.
Harrastaa kalastusta ja yrittää kuntoilla.
Perheeseen kuuluvat Oulussa asuvat vaimo ja aikuinen tytär.
Työesteen vuoksi ei juhlavastaanottoa. On Turussa ja illalla pelattavassa TPS–KooKoo-ottelussa. Toivoo synttärilahjakseen kolmea sarjapistettä.
– Tässä iässähän pitäisi alkaa tietää, mitä tekee isona. Haluaisin pääsarjaan päävalmentajaksi, mutta tuntuu,että olen aliarvostettu, ja totuus on se, että paikkoja on erittäin vähän, Mikko Haapakoski sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva 19.01.2017.