Kymmenen veistoksen kantamana

Markus Still on onnistunut luomaan ilmeikkäitä ja puhuttelevia eläinveistoksia.

Kuvat

Ensilento. Markus Stillin näyttely Galleria Oskari Jauhiaisessa Kiimingin Syke-talossa, Kirjastokuja 1, 11.2. saakka.

Oululaisen Markus Stillin (s. 1985) keraamisten veistosten näyttely on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely.

Näyttelynsä nimellä Still viittaa linnun ensimmäiseen hyppyyn ulos pesästään. Taiteilijan sanoja mukaillen: vaikka tuo hyppy kovasta räpiköimisestä huolimatta usein päätyy mahalaskuun, on uskalluksen rajojen ylittäminen välttämätöntä.

Näyttelyssään Still tutkii kehitystä, kasvua ja muutosta taidon näkökulmasta. Hän kertoo, että näyttelyn 10 veistosta ovat olleet hänelle myös taidollisia haasteita.

Stillin veistosten pääasiallinen materiaali on savi. Valmiin veistoksen taiteilija yleensä käsittelee erilaisin pigmentein ja maalein niin, että materiaalinen vaikutelma on lopulta hyvin moninainen helmiäisestä metalliin ja mustaan kiveen.

Stillin toteuttamat eläinaiheet ovat ilmeikkäitä ja niissä on myös luonnonsuojelullista sanomaa.

Hampaattomaksi riistetyn norsun hahmoon on hienosti tavoitettu vanhan nahkan ja jo kuihtuvan kehon tuntu.

Kaikkein koskettavin osuus näyttelyssä on kuitenkin teospari Helmensukeltaja ja Elämisen jäljet.

Nämä kaksi ovat oikeastaan varsin perinteisiä, plastisesti taitavasti toteutettuja muotokuvia.

Rinnakkain asetettuina – ja tässä ympäristössä myös Oskari Jauhiaisen muotokuvien kanssa kommunikoidessaan – niistä tulee vielä enemmän.

Teosten vastakohtaisuudet niin pintarakenteessa, värissä kuin kuvattujen ihmisten iässäkin korostuvat, ja syntyy pysähdyttävä vuoropuhelu.

Saapuessani katsomaan Stillin näyttelyä en tiennyt juuri mitään taiteilijasta, teoksista olin nähnyt vain julistekuvan Ensilento-pöllön.

Olin näyttelyn kokonaisuudesta hyvin positiivisesti yllättynyt.

Still on selvittänyt itselleen asettamansa haasteet onnistuneesti. Ensilentoon hyppääminen on kantanut ja kannattanut.

Leena Kangas

FAKTA