Kirjokulma hyppää 1950-luvulta viimeisimpään parvekemuotiin
Asunto Oy Kirjokulmana tunnettu vaaleanvihreä kulmatalo on vanha tuttu ja katsellut risteyksen elämää jo 1950-luvulta, mutta viime vuoden aikana se on uusinut ulkomuotonsa täysin.
Nuhjuisen rappauksen tilalla on nyt kirkkaampaa vihreää. Suurin muutos niin kirjokulmalaisten elämään kuin kaupunkikuvaankin ovat kuitenkin parvekkeet.
Aiemmin pieni metallikaiteinen tuuletusparveke löytyi vain muutamasta asunnosta, nyt jokaisella (muutamaa Saaristonkadulle avautuvaa asuntoa lukuun ottamatta) on koko kodin levyinen lasitettu kesähuone.
Suomessa kerrostalojen huoneistokohtaiset parvekkeet alkoivat yleistyä 1930-luvulla, kun modernit ihanteet omaksuneet arkkitehdit pyrkivät suunnittelemaan hygieenisiä, valoisia ja käytännöllisiä asuntoja.
1960-luvulla betonielementtirakentaminen kasvatti parvekkeiden kokoa ja muokkasi niiden muotoa. Sittemmin parvekkeet ovat entisestään laajenneet tuuletustasanteista kesäkeitaiksi huoneen mittoihin.
Kirjokulman uudet parvekkeet hyvästelevät huolettomasti entisen estetiikan ja hyppäävät mukaan kuluvan vuosituhannen parvekemuotiin lasituksillaan ja hulppealla, peräti kahden metrin syvyydellään.
Perinteisesti kaupunkitalojen julkisivut ovat olleet sileitä kadun puolella. Tämän vuoksi keskustoissa suuret parvekkeet pyritään usein nykyisinkin häivyttämään osaksi julkisivua. Tähän on pyritty Kirjokulmassakin.
Uusista parvekkeista muodostuu kokonaan uusi seinämä. Aiempiin, sympaattisiin pikku ulokeparvekkeisiin ja pastelliväriseen rappaukseen verrattuna kiiltävä, tasainen lasiruudukko on pakkaspäivänä hieman kylmä ja kalsea.
Lasin kuviointi kiinnittää kadunkulkijan huomion. Kauempaa kaiteet ovat kuin pitsiä, lähempää ne huomaa taloyhtiön nimestä ammentaviksi sanapilviksi: kirjo, kulma, kirjo, kulma. Hauska idea saattaa kyllästyttää nopeasti parvekkeelta päivittäin katseltuna: lukutaitoisen kun on mahdoton jättää kirjaimet lukematta.
Mielessä käy, olisiko talon historiasta löytynyt inspiraatiota hieman abstraktimpiinkin graafisiin kuvioihin. Mitä olisi voinut ammentaa esimerkiksi katutasossa aikanaan toimineesta kirjakauppa Kirjolasta?
2,3 miljoonan euron korjaus käy jokaisen kirjokulmalaisen kukkarolle useiden kymppitonnien verran. Asukkaat saavat silti eniten. Nykyelämäntyyliin sopimatonta miniparveketta ei jää kaipaamaan, kun kodin ulkoreuna siirtyy käytännössä pari metriä kadulle päin ja suojaisa parveke tuo joustavuutta elämiseen.
Vaikkei parveketta varsinaisesti tarvitsisikaan, jo ajatus ulospääsystä avartaa ja on usein kerrostalokodin toivelistan kärjessä. Erityisesti pienen yksiön pinta-alaan koko asunnon levyinen parveke tuo lähes puolet lisää pinta-alaa.
Yksi on varmaa: koossa kilpailtaessa taloyhtiön parvekkeet kuuluvat keskikaupungin hulppeimpiin.
Asunto Oy Kirjokulman katolta löytyi jo ennestään kaikille asukkaille yhteinen terassi, mutta julkisivukorjauksen myötä jokainen asunto sai oman, hulppeasti asunnon levyisen kesähuoneen. DETALJI / Essi Oikarinen
Kirjo, kulma, kirjo, kulma. Kauempaa silkkipainetut lasikaiteet ovat kuin kuultavaa pitsiä, lähempää ne huomaa taloyhtiön nimeä toisteleviksi sanapilviksi.
Artikkelin lähde Kaleva 07.01.2017.