Juutinen päivää. Mistä puhutaan?

Tunnettu Puskaradio-ääni Paavo Juutinen sanoo, että radiossa kuului sanojan äänenpaino.

Entä nyt?

Juttusarjassa nostetaan uudelleen esiin ihmisiä tai ilmiöitä menneiltä vuosilta ja kysytään, mitä nyt kuuluu.

Antti Ervasti

Oulu

Kahdella viime vuosikymmenellä kuunnelluimpia radio-ohjelmia Pohjois-Pohjanmaalla oli Ylen Oulu-radion Puskaradio. Tunnetuimpia keskustelijoita oli pelkkänä Juutisena itsensä esitellyt henkilö. ”Juutinen päivää. Mistä tänään puhutaan?”, kuului tuttu avaus.

Oululainen Paavo Juutinen myöntää nyt, että hän ei usein tiennyt, mitä aihetta päivän Puskaradio käsitteli, mutta soitti silti.

– Kannanottoja minulta kyllä löytyi, aivan sama mistä puhuttiin. Monesti en ollut päässyt alussa mukaan, ja siksi kysyin aihetta.

Juutinen kertoo seuranneensa aina asioita hyvin tarkasti, erityisesti Oulun kaupungin tapahtumia ja paikallista politiikkaa.

– Tein töitä mainostoimistossani aina radio päällä. Puskaradion alkuaikoina se otti korvaani: koska olen tällainen lärppä, pitääpä tuonnekin soittaa. Sehän oli sellainen kylähullujen radio, Juutinen muistelee aloitustaan.

Hän otti kantaa muun muassa Oulussa myös silloin kuplineeseen kauppapolitiikkakeskusteluun, koska on itse työskennellyt nuoresta lähtien myös kaupan alalla.

– Vastustin sitä, että parhaat kauppapaikat menevät sille yhdelle ja samalle. Ja vastustan edelleen: Isokatu suljetaan kokonaan, ja yksi etelästä tuleva joukkoliikenteen pääväylä menee suoraan yhden kauppaketjun kauppakeskuksen kellariin, Juutinen sanoo.

– Otin mielelläni kantaa moneen muuhunkin asiaan, muun muassa kouluun. Olen sitä mieltä, että entisillä alaluokilla ei tarvitse opettaa muita aineita kuin äidinkieltä, matematiikkaa, uimaopetusta ja käytöstapoja. Kaiken muun ihminen oppii ilman koulua.

Puskaradion kuolema kahdeksan vuotta sitten ei tuottanut Juutiselle tuskaa, vaikka sanomisen kanava meni tukkoon. Hän oli vetäytynyt pois vähän aikaisemmin.

– Sinne alettiin lähettää tekstiviestejä ja lukea niitä soittojen lomassa. Eivät tekstiviestit kuulu radioon! Ne kuuluvat vessojen seiniin tai lehtiin. Radio on paras tiedotusväline, koska siinä ratkaisee eniten äänenpaino, jolla ihminen asiansa sanoo. Tekstiviestien takia ohjelmasta tuli kuiva. Parhaimmillaan Puskaradiossa sai hyviä väittelyjäkin aikaan, kun soitti jostakin tyhjänpäiväisestä asiasta.

Juutinen kertoo Puskaradion jälkeen soittaneensa harvakseltaan Radio Suomen Kansanradioon.

– Ei minulla ole koskaan ollut suurta sanomisen pakkoa. Kunhan vain sain vähän kiusata ihmisiä.

Nykyajan puskaradiot toimivat netissä, ja keskustelu on värikästä. Juutinen ei ole osallistunut.

– Juuri se äänenpaino puuttuu, jos siellä keskustelee. Puskaradiossa pääsivät äänen huumorintajuiset kylähullut. Netissä keskustelevat vain ne kaikkein tosikoimmat kylähullut, sekä kolmannen tai neljännen luokan poliitikot, joilla ei mitään toivoa päästä kirjastolautakunnan jäsenyyttä kummempaan.

Nykyajan ilmiöihin Juutinen voisi kuitenkin ottaa kantaa painattamalla omia t-paitoja.

– Olen eläkkeellä silkkipainoalalta. Jos minulla olisi vielä firma, painattaisin miehille paidan, jossa lukisi: ”Olen seka-avioliitossa. Vaimoni sattuu olemaan nainen.” Naisille vastaavasti: ”Mieheni sattuu olemaan mies.” En vastusta homoliittoja, mutta nimestä pitäisi pystyä erottamaan, kummanlaisessa liitossa ollaan.

– Ehdotin kerran Oulun kaupungin Toiveiden tynnyriin tienvarsimainoslausetta kaupungille: ”Ookko nää pöliä? Tuukko nää Ouluun?”. Taisivat jättää esitykseni pöydän alle, Paavo Juutinen arvelee.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 10.01.2017.