Jokilaaksoissa kuntien juhlavuosi
Tänä vuonna 150 vuotta täyttävät Ylivieska, Nivala ja Sievi. Kuntien perustaminen osui kiperään ajankohtaan.
Hanna PerkkiöYlivieskaYlivieskan, Nivalan ja Sievin kunnat täyttävät tänä vuonna 150 vuotta.
Kun kuntien 150-vuotisjuhlia näinä vuosina vietetään, vähemmälle huomiolle usein jää niiden perustamisen vuosiin liittynyt tragedia. Vuonna 1865 annettu asetus maalaiskuntien itsehallinnosta osui aikaan, jolloin ankarat katovuodet seurasivat toisiaan.
– Nälkä ajoi ihmiset yhteistyöhön, ylivieskalainen kotiseutuneuvos Oiva Luhtasela kärjistää.
Luhtaselan arvion mukaan viljapula osaltaan pani Ylivieskassa vauhtia kunnan perustamiseen. Nälänhätään piti saada huojennusta.
– Ylivieskan kappelikuntakokous päätti perustamisesta vuoden 1866 lokakuussa, ja alle kolmen kuukauden päästä uusi kunta aloitti toimintansa. Se oli nopeaa toimintaa tämän päivän perspektiivistä.
Ylivieskassa kunnan ensimmäisiä näkyviä toimenpiteitä oli köyhäinhuoneen perustaminen ylimääräisten verojen turvin.
– Siellä ruokittiin satoja nälkiintyneitä kuntalaisia ja myös muualta tulleita kerjäläisiä, Luhtasela kertoo.
Kunnallisasetuksella seurakunnan maalliset asiat siirtyivät kunnan hoidettavaksi. Sosiaalihuolto oli niistä alkuun isoimpia, mutta myös muilla yhteiskunnan aloilla alkoi tapahtua.
Ylivieskassa kuntakokouksen esimiehenä toiminut lukkari ja kirjailija Pietari Päivärinta vauhditti muun muassa koulujen ja kirjaston perustamista.
Luhtasela toteaakin, että kuntien perustaminen oli aikoinaan kauaskantoinen päätös.
– Asioita alettiin hoitaa laajalla sektorilla, ja se loi perustan myöhemmälle kehitykselle.
Maakunnan eteläosan kunnista tänä vuonna juhlivat Ylivieskan lisäksi Nivala ja Sievi.
Ylivieskassa merkkivuosi limittyy Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin. Kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen mukaan tapahtumia riittää joka kuukaudelle.
– Ajatuksena on ollut saada monipuolista ohjelmaa, joka saavuttaa kaikki ikäryhmät.
Kunnaksi tulon juhlinta keskittyy elokuiseen kotiseutuviikkoon, jolloin ohjelmassa on muun muassa historiallinen kulkue.
Leppänen muistuttaa, että ohjelmassa näkyy myös tämän päivän Ylivieska. Lapsille ja nuorille on omaa ohjelmaa, ja eurooppalainen ruokatori rantautuu kotiseutuviikoille.
Nivalan kaupunki muistaa juhlavuonna merkkihenkilöitään. Presidentti Kyösti Kallion tyttären, opetusministeri Kerttu Saalastin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta.
Sen kunniaksi on ideoitu tapahtumasarja
– Vuoden aikana tuodaan monin eri tavoin esille nivalalaisia naisia. Mukaan on haettu ja saatu paitsi eri alojen vaikuttajia myös arjen sankarinaisia.
Sieviläiset kutsutaan kertomaan juhlavuoden aikana sieviläisyyden parhaista puolista. Kuntalaisilta kerätään tarinoita niin kuvallisessa kuin sanallisessakin muodossa.
Virallisen juhlinnan lisäksi luvassa on yhteistä tekemistä, kuten huhtikuinen
– Juhlavuoden tapahtumilla halutaan tsempata yhdessä seuraavaan 150 vuoteen, vapaa-ajanohjaaja Marika Ahonniska tiivistää.
Fakta
27.4. Kansallinen veteraanipäivä
11.7. Nivala-Areena ja kansalaisjuhla
24.9. Kerttu Saalasti -seminaari
7.10. Vanhusten viikon juhla
4.-6.12. Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet
13.5. äitienpäivätapahtuma
15.7. Muttimarkkinat
3.11. Sievi 150 -juhla, valtuuston juhlakokous
5.2. Lastenmusikaali
kesäkuu: lasten kesäpäivät
29.6. Pekan päivän ilta
31.7.–6.8. Kotiseutuviikko
26.11. Juhlavuoden konsertti, Soile Isokoski
6.12. Ylivieska 150- ja Suomi 100- juhla
Yli satavuotias Savisilta ylittää Kalajoen Ylivieskan keskustassa. Vieressä kulkee Pohjanmaan rata, jonka rakentaminen oli aikoinaan iso askelalueen kehitykselle.
Artikkelin lähde Kaleva 21.01.2017.