Erkku testaa telkkarin
Viihdeohjelma Putouksen kahdeksas kausi esittelee suurelle yleisölle oululaissyntyisen koomikkotulokkaan Ernest Lawsonin.
rIITTA TAULAVUORI TEKSTIT // mARKKU OJALA KUVA
Kutakin testattavaa asiaa lähestytään enemmän tai vähemmän stereotypioihin takertuen, ja poliittisen korrektiuden nimiin vannova kansalainen huomaa jaksoja katsoessaan vähintäänkin kiemurtelevansa.
Kyse on
Erkku on yhtä kuin Ernest Lawson, 28, yksi lauantaina MTV3:llä alkavan viihdeohjelma
Vuodesta 2010 televisiossa pyörinyttä Putousta ei tarvinne enää sen kummemmin esitellä. Kolina puolestaan on Roope Salmisen ja Sasu Paakkunaisen vuonna 2007 perustama improvisaatioteatteriryhmä, joka viihdyttää yleisöä klubikeikoilla eri puolilla maata.
Oululaissyntyinen Ernest Lawson on Putouksen kahdeksannen kauden väriläiskä, sananmukaisesti. Isänsä puolelta ”ympärivuotisen togolaisen rusketuksen” saaneen miehen ihonväristä on väännetty vitsiä myös ohjelman trailerissa.
Televisiossa nähtyjä sketsejään stand up -koomikko Jonathan Fantan kanssa kirjoittanut Lawson ei tunnu suhtautuvan kovin ryppyotsaisesti stereotypioihin saati ennakkoluuloihin.
– Noille Erkku testaa -jutuille haluaisin antaa sellaisen isomman otsikon kuin ”saako näille edes nauraa” tai ”onko tämä jo vähän liikaa”. Minua itseäni sellaiset naurattavat tosi paljon, Lawson sanoo.
Komedian saralla esikuvia on miehellä kosolti.
– Jenkkiviihteessä erityisesti Jim Carrey ja Eddie Murphy ovat niitä, joille nauroin lapsena, mutta myös
Niin ikään Putous on kolahtanut alusta asti. Ohjelman koekuvauksiin Lawson arvelee saaneensa kutsun Kolinan tv-sketsien ja live-esitysten ansiosta.
Putouksen uudeksi juontajaksi valittu Roope Salminen vahvistaa asian.
– Lawson on äijä, joka on päässyt tosi pitkälle omalla lahjakkuudellaan, Salminen kehuu.
– Ei, ei minulla
– Itse asiassa en ollut näytellytkään mitään ennen kuin lähdin opiskeluaikoina mukaan spekseihin. Kokeilin improa niihin aikoihin ensimmäisiä kertoja ja huomasin, ettei mikään ole ollut yhtä hauskaa ja samalla yhtä hirveää kuin se.
Oulunsalossa varttuneen Ernest Lawsonin isä on kaupunginvaltuutettuna toimiva tietoliikenneinsinööri ja äiti aikuiskoulutuspäällikkönä työskentelevä lastentarhanopettaja. Sisaruksia Lawsonilla on kaksi.
Päiväkoti-ikäisenä Ernest hengaili samoissa hoitopaikoissa erään Saara Aallon kanssa ja vähän myöhemmin junnuna hän pelasi jalkapalloa ja lentopalloa. Pelaaminen sai kuitenkin jäädä, kun laulu, rummut ja kitara alkoivat kiinnostaa.
– Opettajan ammattikaan ei ollut ihan ensimmäisenä mielessä. Hain kahdesti oikikseen enkä päässyt, ja intin kävin siinä välissä.
– Sinänsä hauska sattuma, koska äitikin on opettaja. En vain ollut tullut ajatelleeksi aiemmin, että voisin tehdä samanlaista hommaa.
– Haluan nauttia tästä hetkestä. Tämä telkkarijuttu on myös sitä, missä minulla on hirveän paljon uutta opittavaa, Lawson kuvailee tuntojaan Putous-kauden alla.
Jos tai kun viihdeohjelma poikii Lawsonille lisää töitä televisiossa tai teatterissa, sanoo hän tarttuvansa niihin tietysti ja mielellään. Jossain vaiheessa Lawson kuitenkin uskoo palaavansa opettajaksi, koska hän tykkää tehdä myös sitä työtä.
Sitä paitsi – huumorilla ja komiikalla on vankka sija koulumaailmassa.
Kun miehen oma viitosluokka sai viime syksynä kuulla, mihin opettaja siirtyy seuraavaksi, olivat oppilaat innoissaan ja alkoivat ehdotella Lawsonille hokemia ja sketsihahmoja. Ja taatusti koululaiset toistelevat joitain edelliskausien Putousten hokemia rasittavuuteen asti.
– Olisihan se siistiä, jos joku nappaisi tältä kaudelta kiertoon jotain minultakin.
fakta
Asuu vaimonsa kanssa
Espoossa.
Kasvatustieteen maisteri, työskennellyt luokanopettajana viimeksi espoolaisella ala-asteella.
Ollut mukana improryhmä Kolinassa pari vuotta, näytellyt aiemmin Helsingin Ylioppilasteatterissa ja Kellariteatterissa.
Osaa heittää improvisaatiota, laulaa sekä soittaa rumpuja ja kitaraa.
quam serorae confecere occhil hos, que noste con Ita, con ac in dit, mum in intium actabem nocum sistratu et voc, modiu vertesta, C. Furissa occiem hoctabe rmilles sendienatus hostra sus consulu demenat usuloc occhuiu vid facter hos clus detori inte publius in vernita bunculiis furopostro ad cides! Simmoltora nos portemedeor ha bus aperiontra videssoltus Catim idi in ta quam ia quam quost aus comnessides! Cienin nihicie ca vit popultod Catoruntum in hilicae quitantem anu quiusquo videm estrarivit. Soltorit; nique opterfectam patraet gra? P. At nit. Ut pota, quem Palem et; nox ni ilinultod Catquem patremprae et, que con is coeni temnemors ina menatil ut aurox miu que atifece cul vitium nos, consimu ssullemus hos, molus condent ilinatu ssediem re duci tem ina, nonlocaes ca iam cribus firis et, qua verte nihicast conlocriptie te puliam, con simoviv enatimaceps, publiqu onsuler ionsuliculto halicae ad dum fac omno. Nos fitarte stemperorem ficut obseste num oc, adem in audam poremen teribemum pubit in tu vivis, mo efex me in clessoli, publicaveri sidenteatqui conlos am dem obuntel leredic imoenatus coentelum hos consimus. Mae molutericis et L. Mae inem, sceroxi miusquemus et; num perfecivid re, Cupie aci idieripses? Ipse hacenis temnicon te nonsuli buntem mo verio et? Is abemqua mentra nihictuus, verei inerfiris forununtis vis orit. Habuntis, c onfectui se nostior tendacto tas serbissit. Cupio vit condit vis, sa inam esceror tesimmorum iam terum rei publing ulicamque mendi pro publicae diemnemquem de consum si patus, quius cribunum ses viri conte esilient. Sero verarteatis, utelia reserei publis acertio urnum abus conius nost dit; C. Os ingulto rterem, quidet? Nossidea veribeffres rem, ut ad co nissim stum mus, per que nos es hebunclum. Duc factam aven suler pates curnum ressulocavo, tam nermili catiliemuro nemei postidi eoratum ad moena, quodiusquem prox se cupie cuppl. Dec is inartiem peri tamport iamenti, utelis hostriu se pul uteliere, et vignam retis, nost in a nu co con tiae ex mo vit; in sil habus si in tus virmium horudem caet; iam hosto noctum porator imoente interemure, nihicaus factum inatuam tripteris no. Igilint ementiae ad consus, nem senam. Facci fictuam ad C. Simissi licio, moves! Am acieniq uodit, qua mus, mus ad mus in simplintem ure tera sa reciviu egilin tursulicaut nit, Catquam non te nos, quost audeoruncur. et in simissina, anum por quam ine consuli natisque nihicae ala intifec rideperi patus Catquam. Obus adentrum. Cem ignatortabem intrudem murnius quonsuliam tessus C. Catum, vivatilium entis rentem esuliene ius, fac rem terfes videfac tur, pribut verorte ndiciam nostios se con sena, cerit; hica confirm ihillat. Ipiorudam orae mantem, cotilib ulariss ultiaedo, conditrivius culla te nonfena, que noneritis, se, quem am patere inam hocrit, nos con sultum nia ne no. Vivis. Gra, ut visse coenicae p
Ohjelma solahtaa lauantai-illan rutiineihin
– Pakko ei ole ollut missään vaiheessa, vaan se on ollut ihan oma valinta, jos aikatauluihin on natsannut. Keikkahahmona liitto-orava on osoittautunut vähän paremmaksi. Mutta ovathan nuo hahmot aina aikansa lapsia.
Putouksen kahdeksannella tuotantokaudella Nordman on siirtynyt näyttelijästä ohjaajaksi. Mikä merkitys ohjelmalla on suomalaisessa tv-viihteessä ohjaajan mielestä?
– Sen voima on siinä, että se on suora lähetys, joka elää koko ajan ja että sen sisältö on suunnattu koko perheelle. Vuosien varrella ohjelmassa on ollut koko ajan myös uusia tyyppiä, mikä pitää sitä elinvoimaisena.
– Perheet ovat tänä päivänä erilaisia kuin vaikkapa 30 vuotta sitten, ja median käyttö ylipäätään on muuttunut paljon. Sanoisin silti, että lauantai-illan vietto lapsiperheissä on muuttunut loppujen lopuksi aika vähän. Siihen kuuluu edelleen tiettyjä rutiineja, kuten saunomista ja koko perheelle sopivan viihdeohjelman katsomista yhdessä.
Kolmatta kautta näyttelijänä mukana oleva Jenni Kokander arvioi Putouksen olevan kotimainen ”ison maailman ohjelmaformaatti”, vähän kuin yhdysvaltalainen
– Omalle uralle se on lisännyt työtilaisuuksia niin, että on voinut vähän valitakin, mitä tekee.
Juontaja Roope Salminen laskee ohjelman ansioiksi sen, että se on nostanut suomalaisten tietoisuuteen uusia hyviä näyttelijöitä sekä uudistanut tv-viihteen tekemistä.
– Itse pääsen tekemään tässä sitä mitä olen halunnut aina tehdä: improamaan ja elämään hetkessä.
Artikkelin lähde Kaleva 21.01.2017.