Artikkelin lähde Kaleva
Oulun valtuustossa hän on ollut kymmenen vuotta
ainoa kristillisdemokraatti.
Jo siitä näkee, että tältä tytöltä asiat tapahtuvat: tässä on tuleva terveydenhoitaja, kansanedustaja, paikallinen päättäjä ja hyväntekemisen monitoiminainen.
Lähtökohta ei ollut helppo. Marja-Leena Kemppainen, silloinen Juntunen, syntyi au-lapsena pieneen posiolaiseen kylään. Siihen aikaan sillä oli merkitystä. Isäänsä hän tutustui vasta neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
Isän myötä tuli kolme uutta sisarusta. Kotona Posiolla nuorempia velipuolia oli neljä. Heistä hän joutui jo 10-vuotiaana ottamaan paljon vastuuta äidin jäätyä leskeksi. Koska rahaa oli vähän, oli 12-vuotiaasta lähtien mentävä kesäisin piikomaan ja tienaamaan lisätuloa.
Toisaalta ikinä ei unohdu, kuinka ystävät ja tuttavat tulivat ahdingossa apuun. Siksi oli luontevaa auttaa myöhemmin myös itse.
Kun lehdessä oli juttu perheenisän hukkumisesta ja äidistä, jolle jäi kymmenen lasta ja kahdeksan markkaa, laittoi Marja-Leena keskikoulukavereineen keräyksen pystyyn. Apu kuljetettiin maitokärryillä postiin. Siitä alkoi vapaaehtoistyö hänen kohdallaan.
Itsensä Kemppainen on elättänyt 16-vuotiaasta, kun muutti pois kotoa.
Vaikka lukio jäi haaveeksi, ovat työ ja opiskelu kulkeneet rinta rinnan koko elämän. Terveydenhoitajaksi hän erikoistui vuonna 1987 ja suoritti samasta aiheesta 22 vuotta myöhemmin alemman korkeakoulututkinnon.
Erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon esimiestehtävissä hän on työskennellyt lähes 30 vuotta .
Työura päättyi puoli vuotta sitten Oulun hyvinvointipalvelujen työhyvinvointikoordinaattorina ja työsuojelupäällikkönä.
Eläkkeelle lähtö tuli hieman yllättäen, kun terveys kerta kaikkiaan teki tenän. Vaikkei sairaslomia kertynytkään, on Kemppainen jo vuosia sairastanut ykköstyypin diabetestä, kahta reumaa ja kahta keliakiaa.
Päällepäin ei huomannut, että elimistöä koettelivat vuoroin kivut ja kovat lääkitykset. Kunnes viime syksynä tuli stoppi – ja eläkepaperit pikavauhtia.
Luottamustoimia ja vapaaehtoistyötä Kemppainen jatkaa edelleen. Niihin voi aamuisin käynnistää itsensä omaan tahtiin.
Eläkkeellejääminen on avannut silmiä monella lailla.
– Kun olin palkansaaja, sain vammaistukea, koska minulla oli niin suuret lääkekustannukset. Kun jäin eläkkeelle, joka on tietenkin pienempi kuin palkka, en enää saakaan vammaistukea, vaikka minulla on ihan samat ellei isommatkin lääkekustannukset. Eläkkeensaajan hoitotukea taas en voi saada, koska en tarvitse henkilökohtaista avustajaa.
Omasta puolestaan hän ei sure.
– Vaikkei minulla mikään huippueläke ole, tulen sillä kyllä toimeen. Kannan huolta pitkäaikaissairaista, joilla on pienet tulot ja koko ajan tulee lisää kiristyksiä.
Kemppainen on tehnyt myös merkittävän poliittisen uran kristillisdemokraattisessa puolueessa. Huipennuksena oli kausi kansanedustajana vuosituhannen vaihteessa.
Oulun kaupunginvaltuustossa Kemppainen on ollut 10 vuotta puolueensa ainoa edustaja ja vaa’ankielenä monta kertaa.
Henkilökohtaisessa elämässä asialla on ollut muun muassa sellainen käytännön merkitys, että istumista on tullut enemmän kuin laki sallii.
Suuresta puolueesta erilaisiin toimikuntiin, lautakuntiin, hallituksiin ja seminaareihin irtoaa osanottajia, mutta pienessä puolueessa kaikki kasaantuu samoille hartioille – vai pitäisikö sanoa takamuksille.
– Mutta kun kerran pienelle puolueelle on annettu mahdollisuus olla mukana, niin minähän kyllä istun, naurahtaa Kemppainen.
Toiminnastaan hän sai vastikään julkista kiitosta yllättävältä taholta – toisen puolueen jäseneltä.
– Marja-Leena osaa katsoa kokonaisuutta, yhteistä etua arvoistaan tinkimättä. Hänellä on erinomaiset yhteistyöverkostot ja hän on äärettömän miellyttävä ihminen, totesi Jenni Pitko (vihr.) Oulu-lehden haastattelussa.
Näin vilpitöntä kiitosta ei politiikassa usein saa. Kemppainen on asiasta vieläkin liikuttunut.
– Ehkä tässä sitten on jotain osannut tehdä oikein.
Naimisissa, kaksi aikuista lasta ja viisi lastenlasta.
Terveydenhoitaja, työnohjaaja. Alan esimiestehtävissä vuodesta 1987.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja 1999–2003.
Monikuntaliitoksen yhdistymishallituksessa 2009–2010.
Kaupunginvaltuutettu vuodesta 1989 lähtien.
Kaupunginhallituksen jäsen 2009–2010, varajäsen 2005–2008, 2011– .
Useita valtakunnallisia luottamus- ja vapaaehtoistehtäviä, kuten keliakialiiton hallituksen puheenjohtaja 2001–2012, kunniapuheenjohtaja 2013–.
Auta Lasta ry:n hallituksen puheenjohtaja 1995-.
Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja 2007–2008, 2013–.
Juntusten sukuseuran hallituksen puheenjohtaja 2006–.
Vastaanotto huomenna perjantaina kotona kello 12–15, kello 15–18 ystävät. Muistamiset tilille FI3847830010032022 Viite: ”kuusikymppinen”. Varat ohjataan vapaaehtoistyöhön Suomessa ja Intiassa.
Marja-Leena Kemppainen jatkaa yhä lukuisissa luottamus- ja vapaaehtoistoimissa, vaikka jäikin puoli vuotta sitten eläkkeelle. Marja-Leena Juntunen kaksivuotiaana mummolan pihassa.
Artikkelin lähde Kaleva