Vappuna marssivat potilaatkin

Muhoksen työväenliikkeen historia on pitkä ja monipolvinen. Jouni Kauhanen ja Esko Jaukka ovat koonneet viimeisimmät
110 vuotta yli 300-sivuiseksi kirjaksi.

Esko Aho

Jouni Kauhanen ja Esko Jaukka ovat julkaisset Talolla tavataan -teoksen Muhoksen työväenliikkeen historiasta ajalta 1905–2015.

Historiikki nostaa esille sellaista katoavaa paikallisperintöä, joka ei tavallisesti päädy oppikirjoihin ja tutkimuksiin, vaan pölyttyy ullakoilla ja komeroissa.

Suurin osa kirjan henkilöistäkin on jo muuttanut jalat edellä Muhoksen Kirkkosaareen.

Kaikesta huolimatta Jaukka on onnistunut pelastamaan runsaasti kuva- ja tekstiaineistoa. Valokuvakokoelmaan kuuluu satoja kuvia ja negatiiveja eri vuosikymmeniltä.

Kirjan tekoprosessissa yhdistyivät yleinen ja paikallinen historiantutkimus.

Jaukka toimitti Kauhaselle pitkän ajan kuluessa keräämäänsä materiaalia sekä kirjallisessa että kuvallisessa muodossa, minkä jälkeen Kauhanen kirjoitti tekstiosuudet.

– Oulujoki-opiston valokuvakerhossa 1970-luvulla ryhdyin keräämään vanhoja valokuvia myös työväenliikkeen tapahtumista. Vähitellen aloin miettiä, että kirjakin niistä voisi syntyä, jos sille vain löytyisi sopiva kirjoittaja, Jaukka kertoo.

– Jouni Kauhanen osoittautui kerta kaikkiaan päteväksi mieheksi. Hän on vaalalainen historianopettaja ja Itä-Suomen yliopiston dosentti.

Harvan maaseutukunnan historiassa vasemmistolla on ollut yhtä merkittävä rooli kuin Muhoksella.

Työväenliikkeen perinteisiä keskusalueita olivat kirkonkylän lisäksi Jaukan mielestä ”oikein huippuvasemmistolaiset” Kylmälänkylän Ylikylä ja Alikylä.

– Itse olen koettanut olla neutraali vasemmistolainen. Ääriliikkeet eivät ole minua kiinnostaneet, sanoo Jaukka.

Kirjaa varten kootuista papereista voi kuitenkin lukea tymäkkää tekstiä, jonka vallankumouksellisen tyylilajin kaikki yli 40-vuotiaat tunnistavat:

”Toisen maailman sodan päättyminen vuonna 1945 fasistisen Saksan täydelliseen häviöön. Neuvostoarmeija vapautti Euroopan maat fasismin hirmuvallan alaisuudesta... Rauhansopimuksen perusteella saivat nyt lakkautetut työväenjärjestöt toimintaoikeudet... SKP:n Muhoksen osasto perustettiin Muhoksen työväentalossa 6. päivänä maaliskuuta 1945. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Juho Laamanen.”

Näin muistelee pitkäaikainen Muhoksen kunnanhallituksen puheenjohtaja Tauno Karppinen SKP:n Muhoksen osaston 40-vuotishistoriikissa 1985.

Heti alkuvuodesta 1945 perustettiin myös SKDL:n Muhoksen osasto. Sosialidemokraattinen työväenyhdistys on toiminut kunnassa 1947 lähtien.

Mustavalkoisia kuvia Jaukan kokoelmista Talolla tavataan -kirjaan on saatu mahtumaan paljon.

Muhoslainen lukija voi tunnistaa niistä vanhempiaan, esivanhempiaan ja tuttaviaan vappumarsseilla, erilaisissa ryhmäpotreteissa, voimistelemassa, jääkiekkoa pelaamassa, työväen harrastuspiireissä ja tanssi-iltamissa.

Ketkä kaksi nuorisoliittolaista seisovat kunniavartiossa työväentalon pihalla Juho Laamasen (1885–1959) arkun ääressä?

Kuka muistaa Päivärinteen tuberkuloosiparantolan potilaiden järjestämän vappumarssin parempien hoito-olojen puolesta?

Keitä olivatkaan nämä demokraattiset naiset kutimet käsissään? Miksi vietnamilaisia ja thaimaalaisia oli mukana vappujuhlassa 1990?

Ulko- ja tukkityöläisten ammatillinen järjestäytyminen oli kunnassa alkanut 1910-luvun puolivälissä, mutta jo vuosisadan vaihteessa tilattomat olivat ryhtyneet esittämään vaatimuksia asemansa parantamiseksi.

Sosialistisia ajatuksia virtasi Muhokselle alkujaan paluumuuttajien mukana Amerikasta ja vasta myöhemmin muualta.

Työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin nuorisoseuran talolla Ahjolassa loppuvuodesta 1905. Työväentalo valmistui talkoilla touko-kesäkuussa 1907.

Samana vuonna, maamme ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan, Muhoksen työväenyhdistyksessä oli 107 jäsentä.

– Jos yhdistetään vahva vasemmistolainen ideologia ja luterilaiseen kirkkoon kriittisesti suhtautuminen toisiaan korreloiviksi, Muhoksella oli 1920-luvulla noin kaksikymmentä ruokakuntaa, jotka olivat eronneet luterilaisesta kirkosta ja toimivat näkyvästi työväenliikkeessä, laskee Kauhanen.

Alkuvuosina työväenyhdistyksen toiminnassa painottuivat kunnallisten ja valtiollisten asioiden lisäksi jäsenistön henkinen kasvattaminen, valistustilaisuudet, raittiuskysymys ja tilattoman väestön asuttaminen.

Vuonna 1916 valmistuneessa työväentalon salissa ja näyttämötilassa oli hyvä järjestää juhlia ja iltamia. Työväen Näyttämö aloitti siellä toimintansa 1927.

Ennen SKP:n ja SKDL:n Muhoksen osastojen perustamista 1945 oli Muhoksen työväentalo siis ehtinyt kokea jos jonkinlaista käyttöä, nousua ja laskua.

Aatteen palo ei tänä päivänä ole läheskään yhtä tulipunaista kuin luokkataistelun kiihkeimpinä vuosina. Vanhat kiistakumppanit, Vasemmistoliitto ja demarit, jopa pitävät kokouksia ja säilyttävät tavaroitaan samassa kerhohuoneessa.

Muhoslaisia työväentalo palvelee myös Muhoskellari-nimisenä ravintolana ja yökerhona, jota pyörittää perheyrityksenä Muhoksen Voiton painijasuuruus, olympiamitalisti ja maailmanmestari Tapio Sipilä.

– Muulla keinoin näin suurta taloa olisikin mahdotonta enää järjestövoimin ylläpitää. Innostus on laimeampaa kuin ennen ja aktiiviset jäsenet vanhenevat, sanoo Esko Jaukka.

Fakta