Suomen sirkuksen historiassa erikoinen poikkeus olivat Westerlundin veljekset Oulusta. He aloittivat esitystoiminnan jo vuonna 1880 ja kiersivät ympäri maata esiintyen omalla teltallaan.

Veljekset olivat sirkuksen pioneereja, ensimmäisiä suomalaisia akrobaatteja – jälleen uusi sulka oululaisten kulttuuri-innovaatioiden hattuun.

Veljekset Gustaf (s. 1854) ja Alexander (s. 1859) saivat voimistelunopetusta Oulussa vaikuttaneelta Wilhelm Hesseltä, tietokirjailija Heikki Nevala paljastaa.

– Jos ennen veljeksiä oli vastaavia esiintyjiä ollutkin, aikalaiskirjoituksissa heistä ei ole säilynyt tietoja, hän toteaa.

Kotikaupungissa esiintymispaikkana toimi Oulun ratsastusmaneesi.

Westerlundin veljekset esittivät akrobatiaa, nuorallatanssia ja miekannielentää. He esiintyivät myös klovneina ja esittivät taikalyhdyllä heijastuskuvia (laterna magica).

Veljeksiä kutsuttiin ”komedianteiksi” ja ”taide-sukkeloitsioiksi”.

Veljesten äiti Maria Westerlund (o.s. Rantanen) – eri henkilö kuin näyttelijä Maria Silfvan-Westerlund – järjesti Oulussa teatteri- ja nukketeatterinäytäntöjä sekä toimi kiertävänä panoraama-taulujen esittäjänä.

Professori Sven Hirn arveli, että myös pojat kiersivät nukketeatterin kanssa.

– Sen vahvistavat muutamat sanomalehti-ilmoitukset Jyväskylässä, Hirn totesi kirjassaan Nukketeatterimme varhaisvaiheet.

Huipussaan Westerlundien sirkus oli vuosina 1883–1887.

Tuolloin he kiersivät länsirannikon kaupungeissa sekä Sortavalassa, Käkisalmella, Viipurissa ja Kotkassa.

Sen jälkeen molemmat vaihtoivat valokuvaajan ammattiin.

– Westerlundin veljekset olivat omana aikanaan suosittuja esiintyjiä. He olivat paikallisesti hyvin tunnettuja ja pidettyjäkin, mutta pioneereina he jäivät lopulta varsin eristäytyneiksi, Nevala arvioi.

Oulusta oli kotoisin myös suosittu klovni, notkeustaiteilija ja trapetsivoimistelija Matti Anttila. Hän esiintyi Varietee Seura Farinissa 1895–1896, Anselm Hynnisen Kotimaisen sirkusseurueen mukana 1904 ja Ruotsista Suomeen kiertueelle tulleen Knut Lindbergin Sirkus Nationalin ohjelmassa vuonna 1906.

Paikallisväriä antoi Anttilan nyrkkeily pukkien kanssa, jotka pukkailivat häntä kumoon.

Turussa Anttila sai ”ikävän pellen” maineen, koska puhui suomea. Toimittajan mukaan ”suomalainen kansanluonne ei kelpaa sirkusareenalle.” (Turun Sanomat 15.5. 1907).

Tampereella ja Porissa Nouveau Cirque sen sijaan järjesti erityisen lahjanäytännön tälle suositulle artistille.

Artikkelin lähde Kaleva