Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori, tekstitNiin sanottuun suureen yleisöön vetoava näyttelykattaus tai vapaa pääsy ihan kaikille. Siinä kaksi keinoa saada museon kävijätilastot komistumaan.
Esimerkki ensin mainitusta löytyy Oulun taidemuseosta vuodelta 2014, jolloin siellä oli esillä
Viitenä edeltävänä vuonna kävijöitä oli ollut taidemuseossa noin 31 000–38 000 vuosittain. Viime vuonna taidemuseon näyttelyiden äärelle löysi tiensä enää 25 533 kävijää.
Kainuun museossa poistettiin näyttelyiden pääsymaksut viime vuonna. Siellä kävijöitä vieraili viime vuonna 7 685, mikä oli parisentuhatta vierasta edellisvuotta enemmän.Maksuttomuus jatkuu sivistyslautakunnan tekemän päätöksen perusteella ainakin tämän vuoden, ellei pitempäänkin.
– Pääsylipputuloista saatu kertymä on ollut niin pieni, ettei sillä ole ollut museon kokonaisbudjetin kannalta merkitystä, museonjohtaja Antti Mäkinen kertoo.
– Taustalla on ajatus siitä, että kulttuurilla voidaan luoda hyvinvointia. Nyt tavoitamme myös ne ihmiset, jotka joutuvat laskemaan, mihin heidän rahansa riittävät.
Oulun museo- ja tiedekeskus Luupin yleisötyön johtaja Anna-Riikka Hirvonen myöntää, ettei kävijöiden kaikkoaminen tunnu hyvältä.
Näyttelyiden pääsymaksuttomuus on hänen mukaansa poliitikkojen päätettävissä oleva asia.
– Oulun museoihin on jo nykyään vapaa pääsy alle 18-vuotiaille. Tätä ei tosin tiedetä kaikkialla.
Kävijämäärät putosivat myös Pohjois-Pohjanmaan museossa ja Tiedekeskus Tietomaassa. Kaikkiaan Luupin kohteissa vieraili noin 52 600 kävijää edellisvuotta vähemmän.Kävijämäärien vähennystä selittävät osaltaan kohteiden aukioloaikojen supistukset. Taidemuseo joutui pitämään oviaan kiinni kaikkiaan noin yhdeksän viikkoa kattoremontin ja näyttelyiden vaihdon vuoksi.
– Taidemuseon loppuvuosi sujui jo paremmin. Varsinkin Meeri Koutaniemen fotojournalistinen
Hirvosen mukaan taidemuseo on olemassa ensisijaisesti kulttuuriperintötyötä varten, ja siinä ”kokoelmat ovat kaiken museotoiminnan sydän”.
– Sitä olemme tuoneet viime vuosina esille erityisesti toisen kerroksen kokoelmanäyttelyillämme. Parhaillaan esillä oleva
Kun puhe kääntyy vaihtuviin näyttelyihin, Hirvonen sanoo taidemuseon olevan pohjoissuomalainen kulttuurilaitos, joka haluaa elää ajassa.
Hirvonen huomauttaa, että takuuvarmat kassamagneetit ovat kuvataiteessa nykyään harvassa ja hankalasti ennustettavissa, ellei kyse ole Reidar Särestöniemen tai Helene Schjerfbeckin kaltaisista taiteilijoista.
– Eikä sellaisten varaan voi näyttelytoimintaa yksin rakentaa.
– Toki haluamme kuunnella, mitä yleisö haluaa taidemuseossa nähdä. Kehitämme parhaillaan palautejärjestelmää, ja keväällä otamme käyttöön myös tilattavat infokirjeet, joissa kerromme näyttelyistämme ja niihin liittyvistä tapahtumista.
Historiallista perspektiiviä on esillä oululaissyntyisen kuvanveistäjän Essi Renvallin näyttelyssä Muottiin taipumaton – kuvanveistäjä Essi Renvall 18.6.–4.9.2016
Oulun taidemuseossa ja Aineen taidemuseossa Torniossa kortin ei arvioida lisänneen kävijöitä erityisen merkittävästi, mutta korttia sinänsä pidetään niissäkin mainiona uudistuksena.
Museokortti on yhteislippu, joka on voimassa vuoden ensimmäisestä käyttökerrasta.
Henkilökohtainen kortti maksaa tänä vuonna 59 euroa, ja sillä pääsee yli 200 museoon eri puolilla Suomea. Kohteet löytyvät netistä (www.museot.fi/museokortti). Kortin voi ostaa museoista tai verkosta.
– Kortin käyttäjiksi kirjautuneita ihmisiä on nyt noin 41 000, ja korteilla tehtiin lähes 200 000 museokäyntiä viime vuonna, kertoo Museoliiton kehitysjohtaja Seppo Honkanen.
Hän sanoo museokortin perustuvan ”matalan kynnyksen” ideaan: museossa on helppo käväistä vaikka vain ohikulkumatkalla, kun sisäänpääsystä ei tarvitse maksaa erikseen.
– Myös museoille on kannattavampaa myydä museokortti kuin oma kertalippu. Museot saavat kortista lipunhinnan lisäksi myyntiprovision ja sen käytöstä maksupalautusta.
Artikkelin lähde Kaleva