Medialta tarvitaan entistä enemmän uskottavuutta

Eero Matero johti Kansan Tahtoa kolmella vuosikymmenellä ja näki puoluelehtien hiipumisen.

70 vuotta

Antti Ervasti

Kansan Tahdon entinen päätoimittaja Eero Matero tunsi olleensa legendojen kanssa samassa työpaikassa siirryttyään lehteen toimittajaksi 1970-luvun puolivälissä.

– Tunsin itse tietäväni hyvin vähän politiikasta siihen aikaan. Toimittajana sain kuitenkin tilaisuuden toteuttaa itseäni melkein liiankin kanssa. Silloisen päätoimittajan Into Kankaan mielilausahduksia oli ”toteuttamistapa vapaa”, Matero muistelee uransa alkuaikoja lehdessä.

Ensimmäiset vuosikymmenet sittemmin vasemmistoliitoksi muuttuneen Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) pohjoissuomalaisessa äänenkannattajassa olivat vahvaa aikaa. Levikki oli parhaimmillaan yli 23 000. Kansan Tahto oli merkittävä vaikuttaja Pohjois-Suomen lehtikentässä aikana, jolloin puoluelehdet pärjäsivät hyvin ja niitä luettiin.

– Toimittajavahvuuskin oli parinkymmenen tienoilla, ja lehti ilmestyi viidesti viikossa.

Erityisiä käännekohtia Matero ei näe lehden levikin ja talouden laskussa vaan toteaa, että alamäki oli tasaista. Tänä vuonna 110-vuotisjuhlaa viettävä kerran viikossa ilmestyvä lehti tulee alkuvuodesta kaksi kertaa entisessä muodossaan ja muuttuu sen jälkeen kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi.

– Samanlaiset vaikeudet, levikin hupeneminen ja talouden alamäki, ovat kolhineet koko poliittista lehdistöä Suomessa, ja vuosien varrella monet puoluelehdet ovat lakanneet ilmestymästä. Viestintätueksi muutetun lehdistötuen lopettaminen Kansan Tahdolta kokonaan vei edellytykset jatkaa viikoittain ilmestyvänä sanomalehtenä.

Kansan Tahtoa on kannatellut näinkin pitkälle sekä lehden pitkä perinne että taustapuolueen vahva asema Pohjois-Suomessa.

Matero toivoo, että Kansan Tahto pystyisi uudessa muodossaan harjoittamaan mahdollisimman kunnianhimoista ja niin sanottua hidasta journalismia.

Vaikka median muoto muuttuu, sen tehtävä pysyy ennallaan. Matero näkee uskottavuuden ja vastuullisuuden entistä tärkeämpinä.

– Nykyisessä digimurroksessa, kun kaikenlainen trollaus, hämmennys ja tarkoituksellinen valhekampanjointi lisääntyy, median keskeinen tehtävä on säilyttää oma uskottavuutensa. Ensisijainen vastuu tästä lankeaa vahvoille mediataloille, Matero toteaa.

Aika hyvin media on siihen hänen mielestään tähän mennessä kyennyt, mutta lipsuttukin on.

– Suomen tämänhetkisessä tympeässä poliittisessa ilmapiirissä näkyvät vahvasti ilmiöt, jotka ovat seurausta hallitukseen nousseiden perussuomalaisten SMP-kaudelta asti jatkuneesta flirttailusta äärioikeiston, nationalismin ja nyttemmin rasisminkin kanssa. Mitä on media tehnyt? Osassa niin sanottua vastuullista mediaa, jonka olettaisi puolustavan suomalaista demokratiaa ääri-ilmiöitä vastaan, on alkanut pikkuhiljaa ilmetä myötäilyä.

Matero tunnetaan erityisen terävästä kynästään. Kirjoittaessaan Kansan Tahtoon pääkirjoituksia ja pakinoita hän oli yksi lehdistömme siteeratuimmista toimittajista.

Kirjoittaminen on eläkeläiselle nyt harrastus. Kolme vuotta sitten ilmestyi muisteluteos Brežnevin opissa, ja seuraava kirja lienee tulossa jossakin vaiheessa.

– Enempää en sano, ettei tule paineita. Yritän välttää niiden ottamista, nyt kun olen päässyt eroon deadlineista.

Syntymäpäiväsankari aikoo viettää merkkipäiväänsä kotosalla perheen ja tuttujen kesken.

– Pönöttämättä.

FAKTA

Eero Matero

Syntynyt 14.1. 1946 Suomussalmella.

Eläkkeellä.

Ylioppilas Suomussalmen lukiosta vuonna 1965. Opintoja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Toimittajana Salon Seudun Sanomissa kolme vuotta.

Kalevaan toimittajaksi vuonna 1971.

Kansan Tahtoon vuonna 1975.

Vuoteen 1988 saakka Kansan Tahdossa toimittajana, toimitussihteerinä, Kemin aluetoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Kansan Tahdon päätoimittaja

21 vuotta

eli vuodesta 1988 vuoteen 2009.

Asuu Oulunsalossa.

Perheeseen kuuluvat vaimo Eeva Kurttila-Matero, neljä aikuista lasta, kahdeksan lapsenlasta ja kaksi lapsenlapsenlasta, viime syksynä syntyneet kaksostytöt.

Eero Matero sanoo, että hän jäi eläkkeelle ilman minkäänlaisia sopeutumisvaikeuksia. Aika kuluu muun muassa lukiessa ja kirjoitellessa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva