Artikkelin lähde Kaleva
Vapaaehtoiset kummit välittävät ikäihmisille taide-elämyksiä.
taakse.
Tapahtuma järjestettiin virkistäväksi kulttuurivälipalaksi kummeille, jotka normaalisti esiintyvät muille ja tuovat omaa osaamistaan palvelu- ja hoivakoteihin. Tapahtuman tarkoituksena oli vahvistaa kummiverkostoa.
Oppaana teatterilla toimi Anna Maria Luonuansuu. Kierros aloitettiin perusasioista eli mitä teatterissa tapahtuu.
Suurella näyttämöllä kummien puheensorinan sai hiljenemään juuri harjoituksia lopetteleva ohjaaja Mika Ronkainen, joka esitteli teatterille muokattua teostaan Laulu koti-ikävästä. Se saa ensi-iltansa ensi keväänä. Lavastus ja puvustus herättivät eniten kysymyksiä ja tunnelma kummien keskuudessa rentoutui, mukaan tuli naurua ja kuiskailua.
Teatterikierroksen jälkeen tavattiin näyttelijä Joose Mikkonen. Mikkonen on ollut mukana Seniorisoppa -tapahtumissa, jota luonnehditaan ”talon yhteiseksi ponnistukseksi”. Suositun seniorisopan ideana on esittää noin 40 minuutin näytelmä ja tarjota päivän soppa tämän jälkeen.
Kummit ovat yhtä mieltä siitä, että kulttuurin jakaminen palvelu- ja hoivakoteihin on tarpeellista hyväntekoa, joka luo yhteisöllisyyttä, nostaa tunnelmaa, piristää ja tuo hyvän mielen niin kummeille kuin ikäihmisille.
Kulttuurikummit hyötyvät itsekin monin tavoin, kuten tanssijat ylläpitävät omaa toimintakykyään ja terveyttään. Tarkoitus myös parantaa niitä päiviä, kun he itse mahdollisesti ovat palvelutaloasukkaita. Kulttuurikummitoiminnassa rakennetaan mielekästä vanhuutta.
– Kummina toimiminen antaa mielihyvän molemmille osapuolille, kulttuurikummi Tyyne Leviäkangas kertoo.
Hän edustaa kansantanssiryhmä Sitriiniä, joka toimii keskustan palvelukeskuksen kummina. Esityksissä kerrotaan mistä päin kansantanssit ovat, mitä pukuja kullakin on päällään sekä laulatetaan ja tanssitetaan yleisöä.
– Meille on tärkeää vaalia kansantanssiperinnettä. On tärkeää, että se säilyy ja ne, jotka eivät ole koskaan tanssineet näkevät mitä se on, Leviäkangas selittää.
Tyyne Leviäkangas kertoo, että kulttuurikummitoiminta tuo esiintymisvarmuutta ja vastaanottajalle hyvää mieltä. Palvelukodeissa arvostetaan kulttuurilähettiläitä, sillä he huomioivat yleisönsä.
– Kaupunkihan myös säästää tässä, kun olemme kaikki vapaaehtoisia. Huolehdimme ikäihmisten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista ihan omalla ajallamme, summaa Leviäkangas.
Mielekästä vanhuutta pohdittiin tapaamisessa paljon. Vanhusten yksinäisyys on lisääntyvä ilmiö ja koettiin, että etsivää vanhustyötä tulisi kehittää Oulun alueella. Haastetta tehtävään luo se, etteivät kaikki vanhukset ole kotihoidon piirissä ja heihin ei näin ollen saa edes yhteyttä helposti.
Kulttuurikummitoiminta hakee edelleen uusia kummeja palvelu- ja hoivakodeille sekä haluaa kannustaa ihmisiä positiiviseen vanhustyöhön.
Pekka Ala-aho, kuvat
Kulttuurikummeja on nimetty lähes 30 hoivakodille ja palvelutalolle.
Mukana toiminnassa on esiintyviä ryhmiä ja sitä kautta satoja yksittäisiä henkilöitä.
Kummitoiminta käynnistyi Oulussa kevään 2015 aikana.
Toiminnan idea on, että sillä tuotetaan kulttuurista hyvinvointia hoiva- ja palvelukotien asukkaille.
Kulttuurikummi on kolmannen sektorin vapaaehtoinen kulttuuritoimija, yksityishenkilö, koulu tai yhdistys, jolla on kulttuurista osaamista ja halua viedä sitä ikäihmisille.
Kulttuurikummitoimintaa hallinnoi Oulun kaupungin kulttuuritalo Valve.
Lisätietoa: www.kulttuurivalve.fi, Jaana Potkonen 040 555 0063 jaana.potkonen@ouka.fi tai Riikka Kontio 050 490 5569 riikka.kontio@ouka.fi
Ikäihmisten kulttuurikummiryhmä myös Facebookissa.
Kolmisenkymmentä kulttuurikummia osallistui Oulun kaupunginteatterilla järjestettyyn tapaamiseen, jossa tutustuttiin teatteriin ja sen kulissien takaiseen arkeen. Teatterisihteeri Anna Maria Luonuansuu (keskellä kolmas oikealta) esitteli puvustamossa asujen luonnoksia. Akkapeliitta-kvartetti eli Marjoriina Hannila, Marja-Liisa Lampinen, Kaisu Antila ja Anne Hirvensalo lauloi
Artikkelin lähde Kaleva