Työmaa on aina kesken

3 000 jäsenen Oulun Pyrintö liikuttaa tuhansia oululaisia ja koskettaa vielä useamman kaupunkilaisen arkea.

Vuoden vaihteessa perinteikkään seuran peräsimeen hyppäsi 24-vuotias yrittäjä Joonas Puurunen.

Nyt on hyvä hetki kysyä, miten nuori mies aikoo johtaa perinteikästä seuraa kohti ensi kesän Kalevan kisoja.

Hanna Kuusiluoto

Oulu

Valintasi jälkeen kerroit, että haluat luoda Pyrintöön taas sitä yhteisöllisyyttä, jonka muistat omilta urheiluvuosiltasi. Mitä tuo yhdessä tekemisen kulttuuri tarkoittaa?

Toki katsoin asiaa silloin eri silmin, urheilijana ja valmentajana. Penskana Pyrinnöllä oli omat bussit – enkä nyt tarkoita, että pitäisi hankkia omat bussit – joilla käytiin isolla porukalla kisoissa, oli telinetalkoita ja muita, joihin porukka tuli vapaaehtoisesti. Vanhaa kunnon talkoohenkeä.

Tarkoitan myös seuran palkattujen työntekijöiden yhteisiä tavoitteita. Ei niin, että jokainen hoitaa vain omaa tonttiaan, vaan että ollaan yhtä samaa Oulun Pyrintöä. Jokaisella on rinnassa Oulun Pyrinnön leima.

Mikä on Pyrinnön vahvuus?

Ehdottomasti historia. Sekä tällä alueella että Suomen urheilukentillä. Oulun Pyrinnön tietävät kaikki. Se on vahvuus sekä urheilijoiden että yhteistyökumppanien suuntaan. Hyvä nimi, jolla pääsee eteenpäin.

Entä heikkous?

Organisoinnin puute. Se tarkoittaa ihan yksinkertaisia asioita. Pitää olla yhtä ja samaa Oulun Pyrintöä, mutta samalla jokaiselle pitää olla selvää, miten oma tontti hoidetaan – mitkä ovat omat tavoitteet ja yhteiset tavoitteet. Viestinnän pitää olla hyvää myös sisäisesti.

Yksi tavoitteesi on organisoida seura ammattimaiseksi ja tehokkaaksi. Miten se tapahtuu?

Ensin minun täytyy ajaa itseni sisään tähän toimintaan. Tällä hetkellä uutta tulee joka päivä. Organisointi ei tarkoita pelkkänä sanana yhtään mitään, mutta lähden perusasioista. Haluan aloittaa keskustelemalla kaikkien kanssa.

Muutama vuosi sitten Pyrintö oli kassakriisissä, joka uhkasi jopa Kalevan kisoja. Mikä tilanne on nyt?

Sielläkin on tehtävää, mutta pystymme toimimaan. Sekin puoli vaatii organisointia.

Olet heittänyt ajatuksen uusista tuottavista toiminnoista, jotka parantaisivat seuran taloutta. Mitä ne voisivat olla?

Paljon puhutaan tyky-toiminnasta. Pyrintö on liikuttava seura, ja toivon, että pystyisimme tarjoamaan yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia työhyvinvoinnin puolelle.

Isona, monipuolisena seurana pystymme tarjoamaan yhteistyökumppaneillekin paljon muutakin kuin näkyvyyttä, esimerkiksi juuri työhyvinvoinnin palveluja.

Jaostojen välisen yhteistyön parantaminen on myös työlistallasi. Miten aiot sen tehdä?

Taas menen perusasioihin. Kun ne saadaan kuntoon, isompiakin juttuja on helpompi hoitaa. En tiedä, onko pelisäännöt oikea sana, mutta niiden pitää olla selkeitä. Esimerkiksi, että toisesta jaostosta voi pyytää apua vaikka talkoisiin. Tämä on asia, josta haluan vaihtaa ajatuksia jaostojen puheenjohtajien kanssa.

Ihmisillä on hirveästi ajatuksia, mutta monikaan ei tuo niitä esille, jos niitä ei kysy.

Mitä hyötyä osaamisestasi yrittäjänä on urheiluseuran luotsaamisessa?

Juuri tätä mietin, kun minua pyydettiin puheenjohtajaksi: onko minulla annettavaa, jota joku ei vielä ole seuraan tuonut.

Yritysmaailmassa olen nyt viitisen vuotta rakentanut ihan tyhjästä ja nähnyt, mitkä jutut toimivat ja mitkä eivät. Tietyllä tapaa Pyrintö on siihen verrattuna valmis työmaa, mutta työmaa on aina kesken.

Toivon voivani tuoda seuraan yksinkertaisia lainalaisuuksia organisaation toiminnasta. Pyrintö on iso organisaatio.

Kun perusasiat toimivat toimistolla, hallituksessa ja jaostoissa, hyvä valuu eteenpäin. Valmentajat, urheilijat ja harrasteliikkujat tietävät, mitä heiltä odotetaan ja mitä he saavat.

Samalla pääsen tekemään uudessa roolissa hyvässä paikassa.

Valmis työmaa voi tarkoittaa myös kiveen hakattuja toimintatapoja, kenties klikkejä ja jumiutuneita asenteitakin. Miten aiot selvitä siitä?

Näen sen ehdottomasti haasteena. Olen tätä miettinytkin, mutta en pelkää sitä, että ihmisillä olisi fakkiutuneita toimintatapoja. Haaste on se, että minun haalittava tietoa ja kysyttävä jatkuvasti tyhmiäkin kysymyksiä. Ilman tietoa ei voi toimia.

Vastaanotto on ollut hyvin positiivinen ja odottava. Ihmiset haluavat, että nyt aletaan toimia.

Millainen mahdollisuus ensi kesän Kalevan kisat on Pyrinnölle? Mitä niistä on otettavissa, paitsi rahaa?

Totta kai taloudellinen puoli on tärkeä ja tukee ajatuksiani kehittämisestä, organisoinnista ja talouden parantamisesta. Rahaa ei tule ovista ja ikkunoista tule millekään urheiluseuralle.

Mutta jos Kalevan kisat onnistuvat, se on myös merkki meille kaikille siellä mukana oleville, koko Pyrinnölle ja Oululle, että pystyimme tekemään sen. Ulkoapäin katsottunakin se tuo uskottavuutta.

Fakta

Nuori, nälkäinen mies

Joonas Puurunen on syntynyt Oulussa 17. 12. 1991. Ylioppilas. Asuu Oulussa, avoliitossa.

Toimitusjohtaja ja toinen perustaja myynnin ja markkinoinnin palveluyrityksessä. Firma tekee telemarkkinointia Oulussa, Kuopiossa ja Seinäjoella ja työllistää 55 ihmistä.

Harrastaa matkailua ja toivoo, että ehtisi pelata enemmän golfia.

”Golfkierroksia kertyi viime kesänä kahdeksan ja eri maita viime vuoden aikana kymmenen.”

Liittyi Oulun Pyrintöön kuusivuotiaana. Harrasti yleisurheilua ja telinevoimistelua, josta muistona on 18-vuotiaiden SM-hopea ja ”muovikassillinen Barents-maaottelumitaleja.”

Toiminut Pyrinnössä sittemmin valmentajana ja kolmisen vuotta voimistelujaostossa. Puheenjohtaja 2016–2017.

”Seuraan haluttiin nuori ja nälkäinen puheenjohtaja. Viikon päivät piti miettiä, kun kysyttiin, mutta syyskokouksessa sanoin, että tässä teille on sellainen.”

Perinteikäs seura

Vuonna 1904 perustetulla Oulun Pyrinnöllä on neljä jaostoa: yleisurheilu, voimistelu, paini ja painonnosto.

Seurassa on tällä hetkellä hiukan alle 3 000 jäsentä.

Pyrinnön suurin ponnistus pitkään aikaan on 21.–24. heinäkuuta Raatissa järjestettävät Kalevan kisat, joita on odotettu Ouluun hartaasti. Edellisen kerran yleisurheilun Suomen mestaruuksista kisattiin Oulussa kesällä 1998.

Joonas Puurunen saa Oulun Pyrinnön puheenjohtajan nuijan käteensä virallisesti 18. tammikuuta, kun uusi hallitus järjestäytyy.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva