Karjasillan koulutalo pyritään säilyttämään

Kari Sankala

Oulu

Karjasillan koulurakennus pyritään pääosin säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena, vaikka sen käyttö kouluna on hiipunut. Rakennus on toiminut muiden koulujen remonttien aikana väistökouluna.

– Koulurakennuksella on kokoa noin 5 000 kerrosalaneliömetriä. Tavoitteena on, että suurin osa koulusta kunnostettaisiin uuteen käyttöön ja se säilyisi. Myös voimistelusali halutaan pitää tulevaisuudessa käytössä, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami sanoo.

– Karjasillan koulun ympärille on tulossa täydennysrakentamiseen rakennusoikeutta yli 30 000 kerrosalaneliömetriä. Kaavaluonnos on määrä saada valmiiksi loppukeväästä.

Karjasillan koulun alueen tulevaa käyttöä pohdittiin viikolla Ympäristötalolla työpajassa, johon osallistui 25 kiinnostunutta.

Ryhmätöissä ideoitiin ulkotiloihin digitaalisia sovelluksia, kuten informaatioseiniä, leikkejä ja pelejä.

Alueelle kaivattiin myös kylämäisyyttä, etätyötiloja, lainatavarahuoneita ja monitoimisalia.

Koulualueen toteuttajaksi on kilpailutuksen kautta valikoitunut Hartela-Forum Oy:n vetämä tiimi.

– Itse koulusta suunnitellaan Business Labia, jossa voidaan kokeilla ja testata erilaisia palveluja ja tuotteita, Klami kertoo.

– Mukana ovat Caritas, TA-asunnot ja PSOAS sekä oululainen innovaatiokeskus CHT Centre for Health and Technology.

– Koulun ympäristöstä ei missään nimessä ole tulossa puhdas asuinalue. Keskeistä ovat työpaikat ja palvelut.

Viereinen Höyhtyän ostoskeskus jää kaava-alueen ulkopuolelle.

– Koulun kaavasta ei tule kuitenkaan estettä ostoskeskuksen kehittämiselle. Kokonaisuus pidetään mielessä, Klami lupaa.

– Lähtökohtana on luoda monipuolinen alue. Uusien asuintalojen myötä Höyhtyälle tulee koko ajan lisää asukkaita. Karjasillan koulun alue on erittäin lähellä keskustaa.

Klamin mukaan koulun alueelle on jo ennen työpajaa ideoitu esimerkiksi puhtibulevardia eli toiminnallista puistokatua.

– Kyse on ulkotilasta, jossa korostuu yhteisöllisyys. Bulevardilla voi harrastaa arkiliikuntaa, kuntoilua ja viihtyä.

– Kehitysajatuksiin liittyvät muun muassa uudenlaiset älyvalot. Energiasäästön lisäksi valoilla haetaan varmasti pimeään viihtyisyyttä, mikä onkaan sitten valaistuksen toteutus.

– Alueen luonteeseen sopii jopa uudenlainen kaupunkiviljely. En tarkoita maanvaraista palstaviljelyä vaan laatikkoviljelyä, jota on jo kokeiltu Karjasillan kirkolla.

Karjasillan keskikoulu perustettiin 1955. Aluksi se toimi Aleksanterintorin koulussa.

Oma, arkkitehti Osmo Siparin suunnittelema koulurakennus valmistui Lintulammentien varteen 1958. Sipari on maailmansodan jälkeisen ajan kouluarkkitehtuurin kehittäjiä.

Koulun nimi muuttui Karjasillan yhteiskouluksi vuonna 1961, kun koulu sai luvan lukio-opetukseen.

Karjasillan koulun toiminnot siirtyivät Kastellin monitoimitaloon elokuussa 2014.

– Karjasillan paviljonkikoulu on paikallisesti ainutlaatuinen esimerkki koulurakentamisesta. Se edustaa arkkitehtuurin muurosvaihetta äärimmäisen tyylipuhtaasti, Klami sanoo.

Koulurakennuksessa on vuosia kärsitty sisäilmaongelmista.

Arkkitehti Osmo Siparin suunnittelema koulurakennus valmistui Lintulammentien varteen 1958. Karjasillan koulun toiminnot
siirtyivät Kastellin monitoimitaloon elokuussa 2014.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva