Kaikki itsenäiset valtiot on nyt koluttu

Oululainen Jorma Karhumaa kävi Laosissa omalla kustannuksella, vaikka ilmaistakin matkaa tarjottiin.

Anssi Juntto

Sana siitä, että oululainen maailmanmatkaaja Jorma Karhumaa oli käynyt kaikissa muissa maailman itsenäisissä valtioissa paitsi Laosissa, kiiri maailmalle elokuisen lehtijutun myötä.

Ensin Laosin YK-toimiston päällikkö kutsui Karhumaan vierailulle tarjoten ilmaista matkaa ja majoitusta. Heti perään samalla asialla lähestyi niin Laosissa kuin Oulussakin toimiva kiinalaisyritys.

Periaatteen miehenä Karhumaa kiitti kumpaakin tahoa kohteliaisuudesta ja ilmoitti käyvänsä Laosissa aiemmin varaamallaan matkatoimiston matkalla.

– Ajattelin, että kun minä olen tähänkin saakkaa kaiken itse tienannut ja maksanut, niin en minä viimeiseen valtioon mene jonkun toisen siivellä, hän toteaa.

Laosiin Karhumaa matkasi lopulta joulukuun alussa. Samalla reissulla hän kävi myös toistamiseen Vietnamissa.

– Aasiassahan minä olen ylivoimaisesti eniten kulkenut. Tuo oli neljäskymmenes reissu sinne. Aikanaan, kun kuljin sillä suunnalla, Laos oli vielä suljettu kommunistivaltio.

Karhumaalla olisi ollut mahdollisuus piipahtaa Laosissa jo taannoisen Kambodžan-vierailun yhteydessä, mutta Laosissa käynyt matkatoveri kehui maata ja suositteli tekemään sinne pikavisiitin sijaan oman matkan.

Laosissa Karhumaa tutustui Unescon maailmanperintöluetteloon päässeeseen Luang Prabangin kaupunkiin ja sen ympäristöön.

– Jäi vielä motivaatiota käydä siellä uudestaankin. Seuraavalla kerralla voi mennä Ruukkujen tasangolle ja pääkaupunkiin, hän sanoo.

Muinaisen kuningaskunnan kadonnutta loistoa aistiessa kävi selväksi myös se, että Laos on yksi vähiten kehittyneistä maista.

Syyt kehittymättömyyteen ovat ilmeiset: Maa oli ensin 60 vuotta Ranskan sortoalueena, sitten alkoi Vietnamin sota ankarine pommituksineen, ja sodan jälkeen valtaan nousi kommunistinen Pathet Lao -liike.

Edelleen yksipuoluejärjestelmään luottava Laos on nykyisin tukevasti markkinatalouden tiellä.

– Laos nousee kovaa vauhtia, mutta kyllä se melko alhaalta on joutunut lähtemään, Karhumaa arvioi.

Ajatus kaikissa itsenäisissä valtioissa käymisestä selkiytyi Karhumaalle pikkuhiljaa.

Eräänlainen lähtölaukaus urakkaan oli se, kun vuonna 2002 Saint Lucian saarivaltiossa Karibialla matkakaverina ollut Tampereen entinen apulaiskaupunginjohtaja Arvo Sipilä kysyi häneltä pamauksesta. ”Etkö kuullut sitä? 130. itsenäinen valtio”, Sipilä naurahti.

Sen jälkeen Karhumaakin alkoi määrätietoisemmin suunnata matkojaan sellaisiin paikkoihin, joissa ei ollut aiemmin käynyt.

Karhumaalle ja hänen matkatovereilleen maassa käyminen tarkoittaa passintarkastuksen läpi kulkemista ja maassa oleskelemista. Pelkkää lentokentällä käymistä tai lentokoneen välilaskua ei lasketa, vaikka joillekin sellainenkin tuntuu riittävän.

Yhtä lailla Karhumaa on käynyt kaikissa maissa niiden oltua itsenäisiä. Esimerkiksi Sloveniassa hän reissasi jo entisen Jugoslavian aikaan vuonna 1986, mutta itsenäisen Slovenian hän saattoi kirjata käydyksi vasta vuoden 2010 matkan jälkeen.

Vaikka kaikki itsenäiset maat ovat nyt plakkarissa, matkailuinnostus ei suinkaan ole laantunut.

Karhumaa puhkuu intoa päästessään kertomaan ensi kesän matkasta Altain tasavaltaan Venäjälle ja Länsi-Mongoliaan. Hän on käynyt samalla seudulla Kazakstanin ja Kiinan puolella jo aiemmin Silkkitietä, Carl Gustaf Mannerheimin matkareittejä ja suomalais-ugrilaisten kansojen asuinalueita kolutessaan.

Tuleva matka on samaa jatkumoa. Karhumaa valmistautuu reissuun käymällä läpi suomalaisten tutkimusmatkailijoiden, maantieteilijä J.G. Granön ja kielitieteilijä G.J. Ramstedtin teoksia.

Omasta hyllystä löytyy 15 muutakin kirjaa Altaihin ja Mongoliaan liittyen.

– Niistä vain yksi on nykyajalta, kaikki muut ovat sadan vuoden takaa, Karhumaa täsmentää.

– Nämä ovat kiehtoneet minua kymmeniä vuosia. Välillä piti lähteä maailman maita kiertämään, mutta nyt on taas aikaa palata näiden pariin.

Fakta