Asukkaat ovat kiinnostuneita yhteisöllisyydestä, yhdessä tekemisestä ja ekologisuudesta.
Helge MurtovaaraOuluYhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja ekologisuus kuvaavat parhaiten Puolivälikankaalla sijaitsevaa asunto-osuuskunta Hiidenkiuasta.
Neljä vuotta Hiidenkiukaalla asuneen Kati Juvanin mielestä yhteisöasumisen hyvän hengen luovat ihmiset, samanhenkiset ihmiset.
– Tosi kiva paikka asua, ei täältä halua lähteä pois, Juvani sanoo.
Koska kysymys on asumisyhteisöstä, asukkaiksi etsitään henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita yhteisöllisestä ja ekologisesta asumisesta, omatoimihuoltoon, talkoisiin ja yhteisiin tapahtumiin osallistumisesta ja jotka viihtyvät yhteisössä.
– Tänne tulee ihmisiä, jotka haluavat asua tällaisella tyylillä. Saamme ihmisiä, jotka sitoutuvat tekemään kaikkea. Täällä esimerkiksi korjataan kaikki asiat mahdollisimman pitkälle itse, Juvani selventää.
Hiidenkiukaalla kahdeksisen vuotta asunut Mikko Otsamo kertoo, että alussa yhteisöllisyys tuntui vieraalta ajatukselta, mutta pikkuhiljaa ennakkoluulot karisivat. Hän itsekin on mukautunut yhteisöllisiin vaatimuksiin.
Jokainen asuntoihin muuttava tuo mukanaan aina jotakin uutta ja erilaista, muistuttaa Juvani.
Yhdessä luhtitalossa ja yhdessä rivitalossa on 24 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu monenikäisiä ihmisiä lapsiperheistä eläkeläisiin saakka. Otsamon mukaan yhteisöllisyys syntyy myös siitä, että kaikki tuntevat toisensa jollakin tavalla.
– Tänne on kerääntynyt väkeä siten, että osa porukasta on ollut jo ennestään tuttua, Otsamo sanoo.
Kymmenen vuotta Hiidenkiukaalla asunut Simo Sarkki kiinnostui asumisyhteisöstä, kun siellä asui kavereita. Perheessä oi tuolloin vielä pieni lapsi, joten yhteisöstä löytyy kavereita niin aikuisille kuin lapsillekin.
– Se oli pääsyy, miksi halusimme tulla Hiidenkiukaalle asumaan.
Vanhemmat luonnehtivat asumisyhteisöä lapsille turvalliseksi paikaksi asua ja asioita suunniteltaessa kysytään myös lasten mielipiteitä ja ideoita.
Pihalla leikkivät lapset ovat tavallaan kaikkien lapsia, Otsamo muistuttaa. Kuka tahansa vanhemmista voi mennä sanomaan, jos joku asia ei ole oikein, eikä siitä kukaan suutu.
Asumisyhteisön pihassa on noin 300 neliön yhteisötalo, josta löytyy sähkö- ja puusaunat, iso keittiö sekä parvi, jossa toimii elokuvakerho ja jossa käydään katsomassa yhdessä elokuvia.
Yhteistalolla tehdään paljon asioita yhdessä. Järjestetään yhteisiä juhlia, kerhoja ja erilaisia liikuntatapahtumia. Yhteisiä tiloja siivotaan sekä talonmiesringin toimesta että pari kertaa vuodessa yhteistalkoilla.
Yhteisötalossa toimii päivisin yksityinen päiväkoti Taivonkaari. Ekologisuus tarkoittaa Hiidenkiukaalla myös kierrättämistä.
– Kun yhteiseen tilaan tuodaan tavaroita, joku voi löytää sieltä jotakin. Ja jos ottajaa ei löydy, tavarat viedään kierrätyskeskukseen. Esimerkiksi vaatteita kierrätetään todella paljon, Juvani kertoo.
Kaksi kertaa viikossa asumisyhteisöön haetaan tinkimaitoa suoraan tilalta. Asunto-osuuskuntaan halukkaista asukkaista on olemassa jono, johon ilmoittaudutaan sähköpostilla.
– Vaihtuvuus on vähäistä. Kun ihmiset muuttavat tänne, he myös viihtyvät täällä, Juvani sanoo.
Asukkailla on hyvin aktiivinen omatoimisuutta korostava rooli.
Yleensä tulevat asukkaat ovat aloitteellisia asuinkohteen suunnittelussa ja rakennuttamisessa.
Asunto-osuuskunta Hiidenkiuas on vuonna 1993 Puolivälikankaalle rakennettu 24 asumisoikeusasunnon luhtitalo ja rivitalo.
Asuntojen koko vaihtelee 39:stä 100,5 neliömetriin. Pihassa on noin 300 neliön yhteisötalo.
Jonoon voi ilmoittautua osoitteessa: hiidenkiukaanasuntojono@gmail.com.
Hiidenkiukaan asukkaat hakevat vuorollansa luomumaitoa suoraan tilalta, kertovat Kati Juvani ja Mikko Otsamo. Maitorinkiin kuuluumuitakin osakkaita. Hiidenkiukaalla toimii omatoimihuolto. Onni Wittenberg, 5, houkutteli lumitöihin mummonsa Aila Viitasen. Kolaamassa myös Simo Sarkki.

Artikkelin lähde Kaleva