Sarjakuva siivitti gon maailmaan

Antti Törmäsestä tuli ensimmäinen eurooppalainen go-pelin ammattilainen Japanissa 18 vuoteen.

Niko Vartiainen

STT

Oululainen Antti Törmänen oli 12-vuotias, kun hän törmäsi Hikaru no go -nimiseen sarjakuvaan. Siitä alkanut matka on vienyt hänet go-lautapelin ammattilaispelaajaksi, ensimmäisenä suomalaisena.

– Sarjakuvaa luettuani kokeilin pelata peliä netissä, ja siitä käynnistyi lumipalloefekti, nyt 26-vuotias Törmänen kertoo.

Suomessa hän saattoi olla harvinainen tapaus, mutta sama sarjakuva sai Japanissakin sadat tuhannet lapset gon pariin.

Ensin Törmänen kokeili peliä Oulun go-kerhossa, ja pian sen jälkeen hän kiersi turnauksia kotimaassa ja ulkomaillakin.

Gon Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 2007 Törmänen tapasi nykyisen opettajansa. Hän auttoi Törmäsen Japaniin opiskelemaan go-ammattilaiseksi vuonna 2011.

Puolen vuoden jälkeen Törmänen palasi Suomeen opiskelemaan, mutta palo peliin kyti yhä.

Toissa keväänä Törmänen palasi Japaniin. Syksyllä hän läpäisi ammattilaiskokeen ja on virallisesti ollut go-ammattilainen nyt viikon.

– Jos en olisi nyt päässyt läpi, opettajani olisi luultavasti lähettänyt minut Suomeen, jolloin luvassa olisi ollut diplomi-insinöörin tutkintoon keskittyminen. Sikäli koen itseni hyvin onnekkaaksi, Törmänen sanoo.

Törmänen liittyi näin harvalukuiseen joukkoon. Japanissa länsimaisia go-ammattilaisia on ollut historian saatossa vain kuusi. Edellisen kerran eurooppalaisesta tuli ammattilainen Japanissa vuonna 1997, kun saksalainen Hans Pietsch hyväksyttiin joukkoon.

Jo edesmenneellä Pietschillä oli sama opettaja kuin Törmäsellä.

– Se antaa paljon motivaatiota jatkaa Hansin työtä ja näyttää, että länsimaissakin osataan.

Nyt Törmäsellä on edessä vuosittain yli 10 turnausta. Pelejä kertyy menestyksestä riippuen noin 20–60.

Ammattilaisten arvostus harrastajien keskuudessa on suuri, ja parhaat pelaajat tienaavat kuin huippu-urheilijat: he voivat saada noin 4 000 euroa yhtä turnauspeliä kohden, ja suurin vuosittain tarjolla oleva turnauspalkkio on noin 400 000 euroa, Törmänen kertoo.

Suuria vuosittain järjestettäviä ammattilaisturnauksia Japanin go-liitolla on yhteensä seitsemän.

– Koko Japani pitää sinua kovana tyyppinä, jos onnistut kerrankin voittamaan tittelin.

Tällä hetkellä kuuden turnauksen titteliä pitää hallussaan sama henkilö, Törmäsen tapaan 26-vuotias Yuta Iyama. Hän on golle samanlainen tähti kuin norjalainen Magnus Carlsen shakille.

Jos ammattilaiseksi haluaa, joutuu pelin aloittamaan todella varhain.

– Jotkut aloittavat jo 5-vuotiaana. Vanhemmista se yleensä on kiinni, Törmänen sanoo.

Länsimaisille annetaan lajiliitossa hieman helpotusta. Japanilaisten ammattilaisopiskelijoiden yläikäraja on 18 vuotta. Länsimaalaisille armonaikaa annetaan 30-vuotiaaksi asti.

Tarkalleen ottaen Törmänen ei varsinaisesti ammattilaiskoetta läpäissyt, vaan hän sai ammattilaisstatuksen Japanin go-liiton erityispäätöksellä.

Uran aluksi Törmäsen arvoaste go-ammattilaisena on ensimmäinen dan, kun korkein aste on yhdeksäs.

Erityisjärjestelystä johtuen hän saa nyt vain puolet palkkioista. Hänen tavoitteenaan onkin päästä mahdollisimman nopeasti kolmanteen daniin.

– Silloin liitto katsoo, että olen oikea ammattilainen ja tasavertainen kaikkien kanssa.

FAKTA

Ikivanha lautapeli

Go on kahden hengen lautapeli, jonka on ilmeisesti vähintään

2500

vuotta vanha. Peli on peräisin Kiinasta.

Nelikulmaisella laudalla ja mustilla sekä valkoisilla kivillä pelattavassa pelissä tavoitteena on vallata oman väristen kivien sisään enemmän alueita kuin vastustaja.

Alussa lauta on tyhjä, ja pelaajat asettavat kiviä laudalle vuorotellen. Musta aloittaa.

Virallisen laudan koko on 19 kertaa 19 viivaa, mutta myös pienempiä lautamittoja käytetään.

Maailmanlaajuisesti golla on arvioitu olevan noin 25–30 miljoonaa pelaajaa, joista valtaosa Itä-Aasiassa. Suomessa harrastajia on noin tuhat ja aktiivipelaajia noin 200.

Parhaat pelaajat tienaavat kuin huippu-urheilijat:
he voivat saada
noin 4 000 euroa
yhtä turnauspeliä kohden,
ja suurin vuosittain tarjolla oleva turnauspalkkio on
noin 400 000 euroa. Jos Antti Törmäselle ei kerry
”ihmesaavutuksia” eli turnaus-voittoja, tulee hänen voittaa
50 peliä kolmanteen daniin
päästäkseen. Tavallisesti siihen menee noin viisi vuotta.

Tasoitusjärjestelmä lieventää taitoeroja

Niko Vartiainen

STT

Länsimaissa suosituimpaan ja tunnetuimpaan älypeliin shakkiin verrattuna gon pelilauta on paljon shakkilautaa suurempi. Shakissa nappulat ovat pöydällä jo valmiina, kun taas gossa lauta on aluksi tyhjä ja kiviä asetellaan vuorotellen.

Gossa menestymiseen liittyy vähemmän puhdasta pelin eri muunnelmien laskemista, sanoo go-ammattilainen Antti Törmänen.

– Gossa on rajallinen, joskin iso kirjasto erilaisia, hyväksi tunnettuja siirtosarjoja, joilla kehitetään laudalla jo olevia kivimuodostelmia, Törmänen kertoo.

Oleellisesti peliin liittyy myös tasoitusjärjestelmä, jolloin suuriakin pelaajien välisiä tasoeroja voidaan tasoittaa. Silloin heikompi pelaaja saa laittaa useamman kuin yhden kiven pöydälle ennen vastustajaa.

Gon huipullakin tasoeroja on. Maailman huippupelaaja Yuta Iyama voisi pelata tasaisesti kymmenenneksi vahvinta pelaajaa vastaan antamalla yhdenkin ylimääräisen siirron alussa, Törmänen sanoo.

Hän itse saisi Iyamaa vastaan kolme tai neljäkin alkusiirtoa. Ammattilaisturnauksissa ei tällaista käytäntöä kuitenkaan harjoiteta, Törmänen sanoo



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva