Aleister Crowley, paholainen vai profeetta?

Surrealistinen teatterisatu Suuri Peto! kertoo brittikirjailijasta, okkultistista ja maagikosta, joka eli monen ihmisen elämän.

– Räväkkänä provokaattorina hän tiesi, mitä ihmiset eivät halua nähdä tai kuulla, Toni Kandelin ja Heidi Maria Huotari kertovat.

Eeva Kauppinen

Suuri Peto Aleister Crowley nousee näyttämölle Oulussa Juho Tuovisen ja Jarkko Remahlin hahmossa. Tuovinen on Aleister Crowley nuorempi ja Remahl kyseinen henkilö vanhempana.

Koskaan aiemmin ei Crowley persoonana ole päässyt Thalian temppelin päähenkilöksi.

Nyt asialla on Oulun ylioppilasteatteri, jolle näytelmän Suuri Peto! on käsikirjoittanut ja ohjannut Toni Kandelin (s. Oulu 1979).

Crowley piti itse huolen siitä, että pysyi huonossa maineessa.

– Hän oli oman aikansa ykkösprovokaattori, Kandelin sanoo.

– Crowley halusi ravistella ihmisiä, että hei herätkää! Ne normaalit arvot, joita palvotte, eivät ole ainoita arvoja, joita voi palvoa.

Aleister Crowley oli mystikko, ajattelija, vuorikiipeilijä, runoilija, romaanikirjailija.

– Varmaan jos eläisi nykypäivänä, niin olisi se muusikkokin, Toni Kandelin letkauttaa.

– Vähintään performanssitaiteilija, apulaisohjaaja ja koreografia Heidi Maria Huotari nauraa.

Rokkiväki ja rap-starat ovat imeneet Crowleyn ajattelua, siteeranneet ja suodattaneet teksteihinsä.

Tätä taustaa vasten on ihme, ettei myyttisestä ja mystisestä Pedosta ole tätä ennen tehty teatteria.

– Jenkeissä on nähty rock-oopperaversioita muutamista hänen rituaaleistaan ja Euroopassa on ollut performanssivirityksiä Crowleyn runoista, Kandelin tietää.

Tekijät eivät ole kuitenkaan tarttuneet Crowleyn henkilöön, eivätkä ravistelleet kunnolla hänen aatteellista (romu)koppaansa.

– Luulen, että Aleister Crowley kuuluu Briteissä vieläkin top inhottavimmat ja kamalimmat miehet -listalle, Heidi Maria Huotari perustelee.

– Tätä aihetta pelätään. Joissakin paikoissa Crowley on tosi tabu.

Crowleylla riittää saavutuksia, oikeita ja kyseenalaisia.

– Harva aikalaisistakaan tiesi, kuka Aleister Crowley oikeasti oli. Hän kokeili vaikka ja mitä, Kandelin toteaa.

– Crowley teki kokeita itsellään aika rankasti niin seksin kuin huumeiden kanssa. Hän oli Englannin ensimmäisiä joogaopettajia ja kierteli maita ja mantuja.

– Eikös hän ollut ensimmäinen, joka kiipesi K2:lle? Heidi Maria Huotari muistelee.

– Crowleysta on ristiriitaista tietoa, Kandelin kuittaa.

– Tämä herra eli monen ihmisen elämän. Koetin näytelmää varten selvittää, kuka tämä tyyppi oli ja mikä oli hänen ytimensä. Se kaivetaan näytelmässä esille ehkä vähän väkivaltaisestikin.

Suuri Peto! on kolmetuntinen spektaakkeli. Näyttämön valtaa 16 esiintyjää ja live-bändi The Aeon.

Musiikin on säveltänyt turkulainen Tuukka Tyvelä.

– Nuoret varmasti löytävät tämän esityksen, Toni Kandelin uskoo.

– Meillä on värikäs muusikkoporukka, jotka ovat omissa bändeissään tosi tunnettuja, Heidi Maria Huotari kehuu.

The Aeon -bändissä soittavat Jesse Heikkinen (The Groke, Kauko Röyhkä & The Boots), Mau Järvinen (Hulentka), Teijo Klemettilä, Antti Saarilampi (Suomen Tulli, Dimi, Harhama), Lauri Sallamo (Rytmiryhmä Uh ja Ah, Fear of Flies), Jussi Moilanen (Eripura) ja Anna-Kaisa Kettunen (HietaKettu).

Työryhmään kuuluu myös Turun taideakatemian sirkuslinjalta keväällä 2015 valmistunut Nina Ervasti.

Toni Kandelin paljastaa idolikseen ja mentorikseen ukrainalaisen teatteriohjaajan Andriy Zholdakin, joka säväytti esimerkiksi Turun kaupunginteatterille ohjaamallaan Anna Kareninalla.

– Teatterin pitää olla voimakasta, ihon alle menevää. Hyvä esitys on kuin kivi kengässä. Kun se jää muhimaan ja vainoamaan sinua, silloin voidaan puhua korkeatasoisesta teatteritaiteesta, Kandelin toteaa.

– Tervetuloa semmoiset, jotka hakevat voimakasta teatterielämystä. Sellaista, joka ei ole ihan valtavirtaa.

Oulun ylioppilasteatteri: Suuri Peto! Ensi-ilta 15.1. kello 19 Valvesalissa. Ikäraja K 16.

Suuri Peto! sisältää Aleister Crowleyn rajua lyriikkaa laulettuna. Lavalla ovat seitsemänhenkinen live-bändi The Aeon solistinaan Anna-Kaisa Kettunen ja cyr-renkaalla taiteileva Nina Ervasti.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva