Aina heikomman puolella

Kuusamolainen Tarmo Raatikainen vaihtoi politiikan vapaaehtoiseen mielenterveys-työhön.

Ulla Ingalsuo

Asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan menevät koko ajan parempaan suuntaa, vaikka hallitus tekee kaikkensa, että heikoimmassa asemassa olevilta nipistetään eniten, sanoo Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) liittovaltuuston puheenjohtaja Tarmo Raatikainen.

– Jäsenemme ovat usein pienituloisia, pitkäaikaistyöttömiä, opiskelijoita ja yksinhuoltajia, joiden etuuksia ei saa enää kiristää.

Vapaaehtoista mielenterveystyötä Kuusamossa vuosien ajan tehnyt Raatikainen vaikuttaa nyt pienemmän ja heikomman puolesta pääkallonpaikalla MTKL:n liittovaltuuston puheenjohtajana. Kolmivuotisesta pestistä on takana puolet. Puheenjohtajavaalissa hän peittosi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen.

– Olen ollut ehdolla eduskuntaan neljä kertaa, mutta vasta kun ymmärsin jättää politiikan, ovet sinne avautuivat.

Liittovaltuuston puheenjohtajana hän osallistuu myös MTKL:n hallituksen kokouksiin ja tekee tiivistä yhteistyötä sen puheenjohtajan, kansanedustaja Kari Tolvasen ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan kanssa.

– Asiat sujuvat ihmeen hyvin kun ottaa huomioon, että hallituksessa puhetta johtaa kokoomuslainen poliisi ja valtuustossa vasemmistoliittolainen rokkari.

Vapaaehtoinen mielenterveystyö on myös Raatikaiselle itselleen vertaistukea. Hän pitää työstä, koska siinä on selkeät tavoitteet ja kohderyhmä.

– Esimerkiksi kaupunginvaltuustossa totta kai pidin heikon puolta, mutta asiakenttä oli hyvin laaja. Tässä hommassa toimin selkeästi vain mielenterveyskuntoutujien puolesta.

Mielenterveystyön suurimpana ongelmana Raatikainen pitää häpeää. Hän haluaa tuoda mielenterveysongelmat julkiseen keskusteluun siinä missä somaattiset sairaudetkin. Työlle on vakava tarve.

– Kun jalka kipsataan, siihen kerätään ylpeinä kavereiden nimmareita, mutta vaatii pokkaa kertoa, että mieli murtuu.

Suomessa on lähes 200 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, joista jo liki puolet on eläkkeellä mielenterveyden syistä.

– Se on helvetin paljon.

Siksi julkisen sektorin mielenterveyspalvelujen ja yhdistystoiminnan yhteistyötä pitää kehittää.

– Kyseessä ovat samat asiakkaat ja samat tavoitteet.

Raatikainen puhuu mielellään Maslowin tarvehierarkiateoriasta.

– Ensimmäisenä tyydytetään fysiologiset ja sen jälkeen turvallisuuden tarpeet, mutta jo kolmantena tulee rakkauden tarve. Jokainen tarvitsee ystävyyttä ja ryhmiä, joihin kuulua. Liian moni mielenterveyskuntoutuja jää nyt yksin.

Maslowin lisäksi miehen elämää ohjaavat Jeesuksen Vuorisaarna ja Rakkauden kaksoiskäsky. Raatikaisella on vahva hengellinen vakaumus.

– Jo Jeesus sanoi, että rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi.

Raatikainen sanoo nauttivansa, kun saa ihmiset kuuntelemaan itseään. Rockmuusikkona puheenjohtajalla on aina mukana kitaransa, jonka säestyksellä hän laulaa niistä tunnoista, joita ei voi pukea puheisiin.

Kitara soi nyt myös Kuusamossa Kitkantiellä, mistä Hyvän Mielen Palveluasema löysi uudet toimitilat vuosien etsimisen jälkeen.

– Olen itkenyt ilosta. Tuntuu hyvältä olla tässä keskellä kaupunkia ja pääväylän varrella.

Fakta