Aappo on oopperansa ansainnut

Liminkalaisen oopperalaulajan ja laulupedagogin Abraham Ojanperän elämään perustuva ooppera juhlistaa sekä Suomen satavuotisjuhlavuotta että Limingan 540-vuotista historiaa.

Riitta Taulavuori, teksti
Juulia Korkiakangas, kuvat

Liminka

Limingan museoalue on kääriytynyt vitivalkeaan lumivaippaan, ja nyt se vain kasvaa sakeahkon lumipyryn ansiosta.

Mutta kuvitelkaapa itsenne runsaan sadan vuoden taakse.

Päivä on ollut suorastaan läkähdyttävä. Pienen joen varressa sijaitsevan valkoisen talon viiksekäs isäntä ei ole nyt tapansa mukaisesti talon parvekkeella kajauttamassa Sibeliuksen, Merikannon tai jonkun muun ooppera- tai kirkkomusiikkisäveltäjän teosta. Ei, vaan hän liehuu pihamaalla turkkilainen silkkikaapu yllään.

”Hän oli ollut kerrassaan turkkilaisen pashan näköinen, vaikkei silloin ennättänyt arvokkuudestaan huolta pitää. Nosti helmojaan ja virkahti: – Ei tässä ole kovinkaan paljon alla, men d’ e så luftigt.”

Näin muisteli Ester Hällström, sittemmin tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlbergin puolisona tunnettu toimittaja ja kirjailija, aiempaa vierailuaan laulajakuuluisuus Abraham Ojanperän pienellä maatilalla Limingan lakeuksilla saapuessaan sinne uudemmankin kerran. Hällströmin kuvaus jatkuu sangen monipolvisena, ja se julkaistiin Otavan joulu -lehdessä 1913.

Kyseinen artikkeli toimi inspiraation lähteenä liminkalaiselle Helena Tornbergille, kun hän alkoi kirjoittaa librettoa oopperaan Abrahamin pidot.

Liminkalaisen oopperalaulajan ja laulupedagogin Abraham Ojanperän (1856–1916) elämään perustuva ooppera juhlistaa samalla sekä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotta että Limingan kunnan 540-vuotista historiaa.

Oopperan säveltää taiteilijaprofessori Jukka Linkola. Libretosta ja ohjauksesta vastaa paikallinen teatterivaikuttaja Tornberg sekä koreografiasta Liminkaan puolenkymmentä vuotta sitten muuttanut tanssija, koreografi ja tanssinopettaja Jouni Prittinen. Teoksen kantaesitys nähdään Vanhan Limingan kulttuurimaisemaan rakennettavalla näyttämöllä elokuussa 2017.

– Tarkoituksena on, että oopperaa esitettäisiin Limingassa kymmenkunta kertaa, ja tämän jälkeen mahdollisesti myös muualla, kertoo Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala.

Oopperahanke on lähtenyt liikkeelle Limingan kunnan aloitteesta. Rahoituksesta vastaavat kunta sekä yhteistyökumppanit, joita haetaan parhaillaan.

– Oopperan punaisena lankana on maalaistalon pojaksi syntyneen ja parivuotiaana orvoksi jääneen laulajalahjakkuuden elämäntarina, Tornberg kertoo.

Romantiikkaakin on Tornbergin mukaan luvassa, mutta ei pääteemaksi asti.

Naistenmies, sellainen Ojanperä kieltämättä oli, vaikka hän eli ja kuoli poikamiehenä. Hänen ensimmäinen rakkautensa, liminkalainen naisasianainen Katri Tuori säilyi loppuun asti miehen ystävänä, aivan kuten norjalainen oopperalaulaja Aurora Hanneborg.

Traagisista lähtökohdista huolimatta Ojanperä pääsi opiskelemaan ulkomaille asti ja hänestä tuli myös aikansa kuuluisuus. Hänen keikarimainen elämäntyylinsä herätti jossain määrin pahennusta, ja hänen hienostelevalle sekakieliselle puhetavalleen saatettiin sillekin hymyillä. Lisäksi mieheen liittyi lukuisia legendoja.

– Olen hakenut oopperalibrettoon tarinoita, joita Ojanperästä on kerrottu. Teoksessa on varmasti faktaa, mutta olen myös yrittänyt mennä toisen ihmisen tunne-elämän sisälle. Kyse on silloin enemmän tulkinnasta, Tornberg luonnehtii.

– Juonen viesti historiasta meidän aikaamme ja tulevaisuuteemme on se, että vaikka tuolloin oli paljon köyhyyttä, nälänhätää ja sairauksia, ihmisiltä löytyi silti uskoa kulttuuriin ja taiteeseen.

fakta

Abraham ”Aappo” Ojanperä

Syntyi Limingassa 16.9.1856, jäi parivuotiaana orvoksi. Kuoli Limingassa 26.2.1916, oli sairastanut pitkään diabetesta sekä munuais- ja sydäntauteja.

Kävi kansakoulun ja Jyväskylän opettajaseminaarin, opiskeli sen jälkeen laulua Suomessa ja muun muassa Saksassa.

Oli 1800- ja 1900-lukujen vaihteen huomattavin mieslaulaja Suomessa. Oli Helsingin musiikkiopiston ensimmäinen suomenkielinen laulunopettaja, Johanneksen kirkon kanttori ja yliopiston teologisen tiedekunnan musiikinopettaja.

Tunnettuja oppilaita muun muassa Ida Ekman, Maikki Järnefelt, Alma Kuula, Annikki Uimonen, Gerda Lind ja Eino Rautavaara.

Lauloi kaikki merkittävät basso- ja baritoniroolit aikana, kun Suomessa ei vielä ollut vakinaista oopperaa.

Oli vahva suomalaisen kulttuurin puolestapuhuja, toimi muun muassa solistina Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian kantaesityksessä 1882 ja ensimmäisen suomenkielisen oopperan Oskar Merikannon Pohjan neidin kantaesityksessä Viipurissa 1908.

Vanhan Limingan kulttuurimaisema on säilynyt näihin päiviin asti pitkälti samankaltaisena kuin se oli Abraham Ojanperän aikana. Laulajalla oli tapana esiintyä myös kotinsa Aappolan parvekkeelta. Jouni Prittinen (vas.), Janne Nevala ja Helena Tornberg ovat muistokoti Aappolan edustalla. Abraham Ojanperä potretissaan (vas.) Limingan kirjastossa. Muun muassa Limingan Naisyhdistyksen perustanut Katri Tuori ystävystyi jo lapsena koulutoverinsa Abraham Ojanperän kanssa. Ojanperä kosi nuorena miehenä Katri Tuoria, mutta tämän isä ei luvannut tytärtään miehelle, jolla ei ollut kunnollista ammattia.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva