Oulua pyöritetään yhtiöissä

Kari Sankala Kaleva
Oulu Oulun kaupungilla on olo vähän niin kuin rikkaalla, se ei muista, mitä kaikkea se omistaa.
Vai miten muuten sen voi selittää, ettei tämän vuoden alussa yhtiönä aloittanutta Oulun Jätehuolto Oy:tä mainita kaupungin talousarviossa kuin yhdessä kaaviokuvassa.
Budjettikirjan listauksessa "Oulun kaupungin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet" ei ole lainkaan mainintaa juuri yhtiönä aloittaneesta jätehuollosta. Mukana on 11 muuta yritystä.
Tytäryhteisöksi on listattu myös Oulun seudun koulutuskuntayhtymä sekä kaksi säätiötä Oulun Palvelusäätiö ja Oulun musiikkijuhlasäätiö.
Oulun kaupungin tytäryhteisöt ovat kaupunkiomisteisia. Talousarviossa mainittujen 11 yhtiön yhteiseksi liikevaihdoksi arvioidaan 402,2 miljoonaa euroa. Lukuun pitää lisätä Oulun Jätehuollon 13,8 miljoonaa euroa, jolloin tänä vuonna päästään jo 416 miljoonaan euroon.
Summa on kaksi kolmasosaa kunnallisveron tuotosta, joka on tänä vuonna 652,9 miljoonaa.
Kunnallisveron ja tytäryhtiöiden liikevaihdon myötä oululaisten veronmaksajien rahoja kiertyy Oulun kaupungin talouteen yli miljardi euroa. Lisäksi tulevat tietysti yhteisö- ja kiinteistöverot, jotka tuottavat Oululle noin 78 miljoonaa euroa.
Oulussa tuloveroprosentti on 20. Yksi veroprosentti tuottaa kaupungin kassaan veronmaksajilta 32,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin omistamat osakeyhtiöt aikovat kerätä kaupunkilaisilta voittoina 24,4 miljoonaa euroa. Kun jäteyhtiön 618 000 euroa lisätään summaan, päädytään tasan 25 miljoonaan. Yhtiöt vaikuttavat kaupungin talouteen, mutta suurempi vaikutus niillä on oululaisten talouteen vesi-, jäte- ja energiamaksuina.
Kun kaupungin avainyhtiöitä katsotaan taseiden kautta, päädytään yhteissummaltaan yli 1 320 miljoonaan euroon. Tuon suuruinen omaisuusmassa on yhtiöissä hoidettavana osakeyhtiölain mukaisesti ilman suoraa demokraattista valvontaa.
Oululainen kaupunginvaltuutettu Mikko Viitanen (vas.) on pitkänlinjan aktiivi, joka on pohtinut kunnallisen liikelaitoksen ja kaupunkiomisteisen yrityksen toimintatapojen eroja.
Viitanen vaikutti ratkaisevasti kahteen otteeseen yhdessä jo edesmenneen valtuutetun Pauli Halosen (sd.) kanssa siihen, että Oulun Energia -konserni on pysynyt kaupunkilaisten omistuksessa.
Viitanen ja Halonen keräsivät vuosina 1998 ja 2002-2003 kansalaisadressit, joissa vastustettiin Oulun Energian yhtiöittämistä ja vaadittiin kansanäänestystä toimintatavoista.
Enää adressit eivät auta, sillä kuntalain muutos on edellyttänyt Oulun Energiankin yhtiöittämistä tämän vuoden alusta. Konserni kuitenkin toimi viimeiseen mahdolliseen hetkeen saakka kunnallisena liikelaitoksena.
"Perusajatus on, että kunnallinen liikelaitos on parempi toimintamalli. Siinä valta on valtuustolla, päätöksenteko on avointa eikä liikesalaisuuksien ja osakeyhtiölain taakse piilouduta."
Viitanen perustelee kansalaisadresseja sillä, että pelättiin päättäjien myyvän energiatoiminnan ulkopuolisille, kuten Fortumille ja Vattenfallille. "Silloin oli oikea buumi. Oulu on toiminut liikelaitoksena viimeiseen asti kuten Helsinki. Se on ollut kaupunkilaisten etu", Viitanen sanoo.
Viitanen pitää kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä EU-lähtöisenä. "EU:ssa kilpailu on kaiken A ja O. Kilpailua suojellaan yli kaiken. Liikelaitosten toiminta ei muutoin poikennut viime vuosina yrityksistä kuin siten, että niiden tuotto oli verotuksen ulkopuolella. Oulu ja Helsinki ovat osanneet hyödyntää tämän."
Viitasen mielestä yhteiskunnan ote heikkenee yhtiöittämisen myötä. "Helsingissä on tehty päätöksiä julkisuudesta. Luottamushenkilöiden tiedonsaantia on korostettu, Oulussa ei ole tehty näin."
Viitanen on valittu Oulun Energia Oy:n hallitukseen. Hän on toiminut useita vuosia konsernin alaisen Turveruukki Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Viitanen on ollut myös energialautakunnan ja Oulun Energian johtokunnan jäsen. "Sähkömarkkinoiden muutoksen jälkeen 1990-luvun puolivälistä julkisuutta on ollut perusteltua vähentää. Kustannusrakenteesta ja hinnoittelusta ei ole haluttu kertoa muille, kuten ei investointisuunnitelmistakaan."
"Kaupunginhallitus nimesi äsken konsernijaoston. Se vastaa yhtiöiden asioiden kulusta äänestäjille ja oululaisille veronmaksajille."

Artikkelin lähde Kaleva