Artikkelin lähde Kaleva
Anna Kilponen Kaleva
Oulu Nyt keitetään nisukahvit. Kiehautetaan vesi ja heitetään pöönät sekaan. Sitten annetaan sakan laskeutua ja odotellaan tovi ennen kuin klaarataan eli selvitetään, onko sakka laskeutunut. Sitten ryystetään - vaikka tassilta.
Kun oululainen Matti Ollikainen keitteli parikymmentä vuotta sitten pannukahveja, huomasi hän, että jotain puuttui. Piti hankkia pannumyssy. Tuolloin hän ei vielä arvannut, mihin se johtaisi. Ensin myssyjä alkoi tulla lahjaksi tupareissa ja synttäreillä. Sitten kaverit alkoivat tuoda niitä tuliaisina reissuiltaan. Ollikainen alkoi itsekin etsiä pannumyssyjä kirpputoreilta.
"Homma lähti ihan patakintaasta, ja pannumyssyjä rupesi kertymään. Veikkaan, että minulla on maailman suurin pannumyssykokoelma", Ollikainen sanoo pilke silmäkulmassaan.
Nyt hänen pannumyssykokoelmansa on yleisövihjeen perusteella saatu Pohjois-Pohjanmaan museon aulatiloihin. Hän arvelee myssyjä olevan noin 130.
Osa niistä roikkuu katosta ohuen siiman päässä, muutama on päässyt paraatipaikalle vitriiniin ja osa keikkuu telineiden nokassa. Pannumyssyjä on myös lattiatasossa hypisteltävinä tai vaikkapa päähän soviteltavina.
Ollikaisen taloudessa pannumyssyjä käytetään niiden alkuperäisessä tarkoituksessa, mutta ne ovat ehdottomasti myös "höpsöttelykäytössä" päähineinä. Aina silloin tällöin pidetään pannumyssykekkerit.
"Minulla oli tapana tarjoilla vieraille kahvia pannumyssy päässä. Se oli kaikista hauskaa. Sitten ajattelin, että en yksin rupea naurunalaisena olemaan ja keksin, että voisimme kaikki olla ne päässä."
Siitä syntyi hauska perinne. Pannumyssyt vedetään Ollikaisilla päähän lasten syntymäpäivinä ja pihajuhlissa. "Naapuri pyysi minulta kerran pannumyssyjä lainaksi omiinkin juhliinsa."
Kaikki Ollikaisen itse hankkimat pannumyssyt ovat olleet huokeita, eikä hän visuna miehenä edes suostuisi mahdottomia niistä maksamaankaan.
"Euron tai korkeintaan pari myssy saa maksaa. Joskus olen nähnyt Lappi-aiheisesta myssystä pyydettävän jopa parikymppiä. Se on jo liikaa".
Tällä hetkellä hän ei enää aktiivisesti kartuta kokoelmaansa. Hänellä on pannumyssyjä eri vuosikymmeniltä. Kyseessä on ollut perinteisesti käsityö, jota on valmistettu vaikkapa vanhoista pöytäliinoista, sukkahousuista tai jopa vanhasta täkistä. Niitä koristeltu kirjomalla.
Kierrätysajatus viehättää Ollikaista, mutta sen vuoksi pannumyssyjen ikää on vaikea määrittää: materiaali voi olla vanhaa, myssy uudempi.
Kokoelmasta erottuu 1970-luvun estetiikka froteisine pannumyssyineen, joissa on hyödynnetty vanhoja kylpytakkeja tai rantamekkoja. Samalta ajalta lienee teollisesti valmistetut, porokuvioiset, Lappi-aiheiset huopapannumyssyt. Marimekon pannumyssy puolestaan on uudemmasta päästä, kuten myös Kekkos-aiheinen pellavahuovasta tehty myssy.
"Pannumyssy oli ennen osa kattausta. Niitä oli erikseen arki- ja juhlakäyttöön", Ollikainen tietää ja harmittelee, että pannumyssyjen historiaa ei ole juuri tutkittu.
Hänen mukaansa suomalaiset ovat intohimoisesti kahviin suhtautuva kansa. "Suomessa kahvia kuluu 10 kiloa asukasta kohden vuodessa."
Näinä noutokahvien aikoina kaikki eivät välttämättä edes tiedä, mitä pannukahvi on. "Kunpa joku perustaisi pannukahvikahvilan, niin voisin lahjoittaa nämä pannumyssyt sinne."
Entisessä kodissaan Limingassa Ollikainen ripusti pannumyssyjään kattohirsistä roikkumaan. Kerran kesällä eräs pariskunta päätteli ikkunan takaa pannumyssyt nähtyään, että kyseessä on kahvila.
"Pyysin heidät peremmälle ja keitin kahvit. Rupattelimme ja he ihastelivat pannumyssyjäni. Myöhemmin syksyllä porstuan penkille oli ilmestynyt pannumyssy ja viesti, jossa kiitettiin kahvihetkestä. Harmi, ettei siinä ollut nimeä alla."
Ollikainen muistaa pannukahvin tuoksusta usein mummolan. "Mikä olikaan sen parempaa, kun heinätöissä olleille huhuiltiin, että ’kahaville’."
Näyttelyyn liittyy Kari Miettusen ohjaama runoperformanssi Myssyn alta - Viina-Matin veisuja
14. helmikuuta kello 14 näyttelytilassa. Viina-Matti eli Matti Viinamaa (1859-1936) oli haapavetinen kansanrunoilija, joka esiintyi mekosssa ja päässään pannumyssy.
Artikkelin lähde Kaleva