Museo voi olla menneisyyttä

Anni Hyypiö Kaleva
Oulu Kulttuurin ja luonnontieteen historiaa säilövät yliopistojen museot ovat myllerryksen alla. Haasteita jatkolle tuo yliopistomuseon hankala asema väliinputoajana. Ne jäävät tällä hetkellä paitsi sekä Museoliiton että valtion avustuksista.
Museoliiton pääsihteerin Kimmo Levän mukaan yliopistoilla ei ole lakisääteistä velvoitetta museotoiminnan järjestämiselle.
Erityisesti luonnontieteelliset museot kuuluvat kuitenkin keskeisesti luonnontieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen.
Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella eläin- ja kasvimuseon pyörittämiseen varattu rahoitus on pienentynyt vuosi vuodelta.
Museojohtaja Jouni Aspi ei halua spekuloida vielä museoiden kohtalolla tai uusien yhteistoimintaneuvotteluiden mahdollisuudella, sillä yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ja luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani käyvät yhä tulosneuvotteluita museoiden rahoituksesta. Tulosneuvottelut jatkuvat ensi viikolla.
Yliopiston museoiden henkilökunta harventui viimevuotisten yt-neuvotteluiden jälkeen jo kolmella, ja nyt eläinmuseolla työskentelee enää neljä ja kasvimuseolla kolme työntekijää. Kasvimuseota pyöritetään lisäksi osin jo eläköityneiden tutkijoiden vapaaehtoistyöllä.
Yliopiston geologinen museo sulki ovensa vuonna 2013. Sulkemisen jälkeen osa kokoelmasta sijoitettiin yliopistolla vitriineihin Geokadun kerroksiin ja käytäville ja osa Tietomaahan ja eläinmuseolle.
Jouni Aspin mukaan kivimuseon sulkemisen syynä oli liian tiukka taloustilanne. "Mitään ei ole kuitenkaan heitetty pois. Kokoelmaa käytetään edelleen esimerkiksi yliopisto-opetuksessa."
Lähivuosina Oulun yliopiston luontomuseokokoelmilla voi olla edessä muutto, sillä yliopisto on neuvotellut Oulun kaupungin kanssa yhteisestä Myllytulliin sijoittuvasta museokeskuksesta.
"Keskusteluita on käyty vuodesta 2009, mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty", Aspi kertoo.
Vaikka pääosa yliopiston museovieraista onkin Oulun alueen päiväkotilaisia tai koululaisia, museot palvelevat vieraiden lisäksi erityisesti biologian ja arkeologian opiskelijoita ja henkilökuntaa.
Lisäksi museoiden kokoelmia käyttävät työssään muun muassa Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Evira.
Suomalaismuseon vuosittainen budjetti on keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa, josta noin puolet kuluu henkilöstömenoihin, 30 prosenttia kiinteistöön ja loput toimintamenoihin.
Rahoituksen varmistaminen on tärkeää erityisesti yliopistojen museoille, koska niiden omista tuloista ei ole juuri menojen kattajaksi. Esimerkiksi Oulun eläinmuseon tiloissa vieraili 35 000 kävijää vuonna 2013. Kävijöistä valtaosa eli peräti 32 090 tutustui näyttelyyn ilmaiseksi.
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon johtajan Janne Vilkunan mukaan valtionosuuksien puuttuminen ei ole uhannut tulevia vuosia Jyväskylässä. Hän kuitenkin murehtii sitä, etteivät yliopistomuseot ole oikeutettuja Museoliiton myöntämiin avustuksiin.
"Meillä olisi ollut hauskoja kehittämishankkeita ja huikeita ideoita. Tämä on koko museoalan kannalta surkeaa, sillä meillä olisi ollut vapautta epäonnistua, toteuttaa joku uhkarohkea hanke, joka kuntapuolella ei olisi mahdollinen."
Museoliiton Kimmo Levän mukaan on kuitenkin lopulta epätodennäköistä, että yliopistot luopuisivat museotoiminnastaan rahojen puutteessa.
"Yliopisto-organisaatiot ovat omistajina vähän keskivertoa vauraampia. Uskon, että museot voidaan pitää myös tulevaisuudessa."

Artikkelin lähde Kaleva