Artikkelin lähde Kaleva
Lorumuorin komero: Roolissa Elina Korhonen. Toteutus Elina Korhonen, Kari-Pekka Toivonen ja Sirpa Törmä. Ensiesitys Oulun kaupunginteatterissa 19.1. Esitys kiertää festivaaliviikolla Oulun eri kirjastoissa.
Lorumuori ja hänen Viljami-kissansa kurkistavat Oulun kaupunginteatterin kabinetin ovesta, missä vieraat viipyvät.
Pikkuväkeä kertyykin loruja kuulemaan aina tutin lutkuttajista lähtien. Reilun viidentoista minuutin mittaisessa miniesityksessä Elina Korhosen lorumuori vie lempeälle ja virkistävälle runohetkelle.
Laura Ruohosen runokirjoista Allakka Pullakka ja Yökyöpelit koostettu hetki on sellaista muorin höpinää, että katsojan ajantaju katoaa. Jälkeenpäin ajateltuna onkin merkillistä, miten tiiviissä ajassa ehtii käydä paljon erilaisia tunnelmia ja ajatuksia.
Muorin kissa on elävän oloinen käsinukke. Sen roolina riittää olla muorin sylissä ja ottaa katsekontaktia. Esityksen juoni etenee esineiden tutkailun ja lausuttujen runojen kautta siihen, että muori nousee huterin jaloin seisomaan keittiöjakkaralle ja pitää paatoksellisen julistuksen siitä, kuinka mahtimummeli määrää, että ei saa sotia eikä syrjiä.
Välillä yleisö pääsee tekemään meren aaltojen suhinaa taustamusiikiksi mummelin pienoiskantele-esitykselle. Tai sitten lauletaan mummon laululle kertosäkeistönä "oo makaroni".
Esitys todisti taas, miten vaivattomasti runojen ja riimiparien maailma voi tavoittaa kuulijansa ikään katsomatta.
Tällainen pieni esitys on oivallista. Se kantaa, inspiroi ja puhuu omaa symbolista kieltään. Esitys kiertääkin festivaaliviikolla Oulun eri kirjastoissa.
Oulussa tällaisia runoihin rakentuneita esityksiä voi usein seurata Lumotut sanat -sanataidepäivillä. Suosittelen lastenrunoja vaikka vuoden jokaiselle päivälle.
Pirjo Suvilehto
Artikkelin lähde Kaleva