Lavalle on mukavampi nousta yhdessä

Jaana Skyttä
Oulu Haukiputaan Teatterikuopalla aloitellaan Makkaraoperetin harjoituksia. Pari esitystä on takana ja kaksi edessä. Sopraano Päivi Järvenpää istuskelee aulassa Reijo Alatalon kanssa. Järvenpää esittää operetissa kaunista pariisitarta. Baritoni Alatalon rooli on hunsvottimainen naistenmies, makkaratehtailijan siskonpoika.
"Pikkuhiljaa mies sivistyy ja on esityksen lopussa jo ihan tolkku mies", Alatalo paljastaa.
Alatalo ja Järvenpää ovat olleet mukana Oulu-opiston musiikkiharrastajateatterin toiminnassa pitkään.
Kaksikko on tehnyt yhteistyötä myös monissa muissa projekteissa: on tehty yhteisiä konsertteja, musiikkinäytelmiä ja oltu samoilla laulu- ja mestarikursseilla.
Keväällä 2013 molemmat esiintyivät Oulun konservatorion oopperassa Don Giovanni. Nyt he harjoittelevat Così fan tuttea. Konservatorion ooppera saa ensi-iltansa marraskuussa 2016.
"Opeteltavana on lähes 500-sivuinen italiankielinen partituuri", Alatalo huokailee. Italian kieltä hallitseva Järvenpää pitää päähaasteenaan musiikkia.
Alatalon ja Järvenpään yhteistyö alkoi operettilaulukilpailusta vuonna 2002.
"Kynnys oli korkea. Päivi on huippulaulaja. Mietin, miten äänemme sopivat yhteen, ja kuinka sujuu duetto, kun toinen on nuori ja kaunis, toinen vanha ja ruma", mies veistelee.
"Reijo on aivan liian vaatimaton", Päivi kannustaa.
Kumpikaan ei tee pelkkää teatteria, vaan mukana on aina musiikki. "Musiikkiteatteri on hauskaa, mutta ooppera on lähinnä sydäntäni", Järvenpää kuvailee.
Alatalo on samaa mieltä. "Ooppera on omalla tasollaan, mutta on operettikin hieno taiteen laji. Toisinaan kuulee ihmisten puhuvan, etteivät he mitään operetteja lähde katsomaan, mutta lauleskelevat kuitenkin tietämättään halkorantteella operettisävelmiä."
Mies on omimmillaan koomisissa rooleissa, musiikkikonserteissa skaala vaihtelee konsertin luonteen mukaan. "Olen enemmän laulaja kuin näyttelijä", hän sanoo.
"Parasta on, jos musiikkiin voi yhdistää näyttelemisen. Tykkään tehdä niin dramaattisia, lyyrisiä kuin koloratuuriroolejakin. Välillä on mukava tehdä vakavaa, välillä komediallista. Don Giovannissa minulla oli kaksi naisroolia, joita esitin vuorotellen, toinen dramaattinen Donna Elvira, toinen maalaistytön subrettirooli Zerlina", Järvenpää kuvailee.
Alatalon musiikkiura alkoi nelikymppisenä, kun hän hakeutui lauluopintojen pariin. "Lapsena lauloin Haukiputaan kirkon lapsikuorossa. Sittemmin kilpahiihto vei voiton. Kun lopetin 30-vuotiaana, palasin aikani ihmeteltyäni laulun pariin. Tavoitteenani oli kehittyä siten, että voisin pitää laulukonsertin täyttäessäni viisikymmentä." Toive toteutui.
Mies sanoo olevansa pohjimmiltaan ujo, mutta esiintymisvietti - hänen lastensa mukaan suorastaan vimma - on voimakas. "Laulu- ja musiikkiteatteriharrastus on avannut minua valtavasti."
Sosiaalisesti aktiivinen Järvenpää on kielitieteilijä ja kieliviestinnän ammattilainen. Kuluvan kevään aikana hän suorittaa loppuun toisen maisterintutkintonsa Oulun yliopistossa, nyt kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta.
Kolme vuotta hän työskenteli operatiivisena johtajana pelialalla startup-yrityksessä, mikä vei naisen maailmalle Aasiaa myöten.
Hän on toiminut myös juontajana ja mallina. Madetojan musiikkilukion kasvatti on opiskellut laulua Oulun konservatoriossa.
Nyt hän opiskelee laulupedagogiaa Oulun ammattikorkeakoulussa, opettajanaan oopperalaulaja Soile Isokoski. "Vierastan sanaa ’harrastaa’. Työni ovat harrastuksia ja harrastukset työtäni", hän nauraa.
"Päivin elämä on kuin satua", Alatalo vahvistaa.
Taiteilijakaksikko täydentää toisiaan. "On paljon hauskempi mennä lavalle yhdessä kuin yksin. Duetot sujuvat, kun tuntee toisen ja voi luottaa toisen ammattitaitoon. Meillä on paljon valmista ohjelmistoa, ja usein teemme pieniinkin esityksiin jonkinlaisen koreografian."
Makkaraoperetti Haukiputaan Teatterikuopalla, Revontie 45, la 31.1. kello 19 ja su 1.2. kello 16. Käsikirjoitus Vladimir ja Ljudmila Nedvizhai, ohjaus Ljudmila Nedvizhai.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva