Laitakaupungin lumoa

Neena Kuukasjärvi
Teija Soini kuvat
"Uudesta kodista haaveillessa ajelimme kerran kanavan vastakkaista rantaa ja katselimme tänne Siiloille. Silloin syttyi ajatus, että tänne voisi muuttaa", muistelee Kate Hulkkonen.
Haaveesta tuli totta viime vuoden kesäkuussa, kun Tervahovin Siilojen ovet avautuivat ensimmäisille asukkaille. Arkkitehtina työskentelevä Hulkkonen oli alusta asti mukana vaikuttamassa tulevan kodin ratkaisuihin.
"Moni yksityiskohta ja ratkaisu on sellainen, jonka olen toteuttanut joissain aikaisemmista töistäni ja todennut toimivaksi. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa saunan tasolaude saunan ulkopuolisine portaineen."
Hulkkosen omaa käsialaa on myös saunatilan erkkeri, joka pesuhuoneen puolella lisää tilaan tarpeellisen istuma- ja laskutilan ja porrasaulan yllä leijuessaan on vahva graafinen elementti.
Monessa kohtaa ammattilainen on kuitenkin päätynyt myös vakioratkaisuihin. Yhtenä sellaisena vain pintakäsitelty paljas betoninen seinäpinta, joka antaa asunnolle rouheantyylikkään teollisen tunnun. Karheus kiehtoo kautta linjan.
"Yksi toteuttamistaan odottavista projekteista on graffitin tuominen tänne sisätiloihin. Se, mikä Toppilassa alun alkaenkin vetosi, oli sen rujo laitakaupungin tuntu - bändien treenikämppiä ja graffitteja. Laivojen ja tervatynnyrien lisäksi alueella on myös kiinnostava lähihistoria, ja viittauksen siihen haluaisimme myös omaan kotiin."
Kahden kerroksen 87,5-neliöinen koti on yhdistelmä tilavaa ja kompaktia. Alakerta on yhtä suurta tilaa - jopa mustan ja valkoisen vastakohdilla ilotteleva keittiö on ikään kuin vetäytynyt seinäsyvennykseen, jossa työtason välitilan peili lisää tilan tuntua entisestään.
Avaran aulan niukkalinjainen portaikko johtaa yläkertaan, jossa tunnelma on toisenlainen: yllättävänkin napakat neliöt ovat kaikki hyötykäytössä. Ylös mahtuu sauna, vanhempien makuuhuone sekä alun alkaen saunan vilvoittelutilaksi suunniteltu lasiseinäinen huone, joka tällä hetkellä on puolivuotiaan Edvardin omaa valtakuntaa.
"220 sentin huonekorkeus lisää parvimaista tunnelmaa ja lasiseinät yhdistävät ylä- ja alakerran saumattomasti toisiinsa."
Tervahovin Siilojen leimallisin ominaispiirre, vanhojen viljasiilojen muotoa jäljittelevät kaarevat parvekkeen kaiteet, ovat tässä kodissa hallitsevassa roolissa. Asunto on rakennuksen kulmassa, joten kaarevia kaiteita riittää kahteen ilmansuuntaan. Parvekkeita on yhteensä neljä erillistä, yksi niistä kahden kerroksen korkuinen. Herkullinen yksityiskohta on keittiön oma parveke - pieni arkiparveke heti työskentelytilojen vieressä.
"Loistava tila vaikka sille yrttipuutarhalle", Hulkkonen iloitsee.
Parvekkeiden kaiteiden muodostama metallikehys tuo mieleen simpukan tai kotilon kuoren, jonka sisällä asunnon runsaiden tekstiilien ja värien harmonian muodostama pehmeys, valoisuus ja ilmavuus ovat turvassa ja katseilta suojassa. Ulos näkee esteettä, sisälle ei.
"Avara tila ja yläkerran väliseinien toteuttaminen lasista mahdollistavat sen, että valo pääsee esteettä läpi lähes kaikkien tilojen", Hulkkonen selventää. "Valaistus on tyypillisesti asia, jonka toimivuuden vasta aika ja vuodenaikojen sekä luonnonvalon vaihtelu osoittaa. Olemme ratkaisseet valaistuksen kiskoilla, joiden avulla valon sijaintia ja suuntaa on helppo muokata."
Vajaan vuoden asumisen jälkeen koti Siiloissa on tuottanut pelkästään myönteisiä yllätyksiä. Rauhallinen mustan, valkoisen ja harmaan muodostama värimaailma on talon isännän Teemu Salmisen käsialaa. Hulkkosen kirkkaammat värimieltymykset pirskahtelevat siellä täällä harkituissa yksityiskohdissa.
Ammattilaisen kodin harmonia ei ole pelkästään kosmetiikkaa. Kaikessa takana on käytännöllisyys, mutta myös ennakkoluulottomuus uuden kokeiluun. Koska tilojen avaruus ja yhtenäisyys on tässä kodissa avainasia, muutoksia tehdään tilan ehdoilla.
"Olohuoneen ehjälle seinälle on harkittu työpistettä, mutta toistaiseksi keittiön ruokapöytä on palvellut hyvin siinä tarkoituksessa", kertoo myös korusuunnittelijana YO ZEN -yrityksessään työskentelevä ja erilaisesta tuunaamisesta ja käsitöistä innostuva Hulkkonen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva