Kielipesä omassa suojassa

Mirja Niemitalo
Suomenruotsalaisuuden pohjoisin kielisaareke on Oulussa. Ruotsalaisuus lymyää portin suojissa ruotsalaisen koulun pihapiiriä ympäröivässä korttelissa. Tampereella, Porissa ja Kotkassa on myös elävät ruotsalaisuuden saarekkeet ja pitkästi yli sata vuotta toimineet ruotsalaiset koulut.
Kuusi sukupolvea Hammareita on käynyt Oulun ruotsalaista koulua. Täysin suomalaisessa ympäristössä ruotsin kielen ylläpitäminen on ollut vaikeaa ja välillä on suomalaistuttu kokonaan.
Satu Hammar-Hutri kertoo, että hänen vanhempansa ovat suomenkielisiä, mutta lapset pantiin ruotsalaiseen kouluun. Hän luonnehtii itseään ja lapsiaan kaksikielisiksi. Viimeksi isoisä oli ruotsinkielinen. Hammar-Hutri kertoo, että ruotsinkielinen yhteisö on tullut uudestaan tutuksi, kun omat lapset ovat ruotsinkielisessä tarhassa ja koulussa.
Hiljaiseloa viettäneessä yhteisössä alkoi uusi kausi, kun Svenska kulturens vänner kunnosti kymmenen vuotta sitten Reinilän kaupunkikartanon. Seura avasi talon ja sen pihapiirin yleisölle ennen kuin perusti siihen päiväkodin. Yhdistyksen toiminnanjohtajan Anders Wentinin mukaan Reinilän talon kunnostus oli vedenjakaja.
"Laskin, että sen jälkeen meillä oli yhtenä vuonna lähes 200 erilaista tilaisuutta", hän kertoo.
Sittemmin Reinilä myytiin, koska se sijaitsee toisella puolella keskustaa kuin koulu. Ruotsalaisen koulun pihapiiriä on viime vuosina laajennettu ostamalla korttelista lisää rakennuksia.
Muutama vuosi sitten yhdistys hankki koulun naapurista entisen Oulu-yhtiön funkkistyylisen pääkonttorin, Weckmanin talon.
Viime keväänä kortteli kasvoi, kun seura osti Snellmanin talon. Virastokäytössä olevan porvaristalon kunnostus alkaa keväällä.
Ruotsalaisen koulun rehtorin Sampo Backmanin mukaan oppilaita tulee Oulun lisäksi rannikolta ja eri puolilta Pohjois-Suomea. Merkittävä ryhmä ovat suomalaiset paluumuuttajat Ruotsista.
Koulussa on oppilaita enemmän kuin koskaan. Pihapiirissä on päivittäin 300 lasta ja nuorta päiväkodissa, peruskoulussa ja lukiossa. Kaupungissa on arviolta 400 ruotsinkielistä, mutta kaksikielisten määrä arvioidaan tuhansiksi.
Pakkoruotsi-keskustelu ei tunnu suomenruotsalaisessa yhteisössä. Ruotsin taidosta aiotaan ottaa kaikki ilo irti. Viime aikoina on pohdittu skandinaavisen talon perustamista arktisen buumin takia.
Ruotsin kielen tarve on kasvanut, kun yritykset suuntaavat Ruotsin ja Norjan markkinoille. Backmanin mukaan kouluun otetaan entistä useammin yhteyttä, kun tarvitaan apua kieliasioissa.
Wentinillä olisi skandinaaviselle talolle jo paikka katsottuna kaupungilta. Backman haluaisi sen koulun yhteyteen.
Puolueista RKP on lähellä ruotsalaista koulua. RKP:n kansanedustajat ja suomenruotsalaiset artistit vierailevat säännöllisesti koululla. Koulun rehtori ja opettaja olivat taannoin ehdolla eduskuntaan. Myös muihin puolueisiin on hyvät yhteydet.

Artikkelin lähde Kaleva