Ilmailukärpänen puri jo poikasena

Arto Kiuru
Oulu Oulun lentoaseman eläkkeellä oleva kunnossapitopäällikkö Markku Kanninen selaa kotonaan kirjahyllyä. Hän nappaa käteensä amerikkalaisen tieteiskirjailija H.G. Wellsin kirjan Ilmasota vuodelta 1910.
"Wells ennusti jo ennen ensimmäistä maailmansotaa, että joskus tullaan käymään sota, jossa ihmiskunta tuhoaa itsensä, hän oli ranskalaisen Jules Vernen tapaan yhdenlainen ennustajaukko", Kanninen pohtii.
Helsinkiläisen kustantaja Emil Vainion vuonna 1910 julkaisema, suomeksi käännetty tieteiskirja on osa Kannisen mittavaa ilmailuaiheisten kirjojen kokoelmaa.
"Osan vanhoista kirjoista olen löytänyt Helsingin ilmailumuseon ilmailukirjallisuuspäiviltä", hän kertoo.
Kannisen kokoelman vanhimmat tietokirjat ovat Kaarlo Suomalaisen tanskalaisista ja ruotsalaisista lähteistä koostama Ilman valloitus sekä Venny Soldan-Brofeldtin kirjoittama ilmailuhistoriikki Kuinka on opittu lentämään.
Molemmat on julkaistu samana vuonna kuin Wellsin synkkä sotautopia.
Ilmailukirjoja Kanninen alkoi lukea 1960-luvulla. Suurin osa silloin Suomessa julkaistuista alan kirjoista oli talvi- ja jatkosodassa kunnostautuneiden suomalaislentäjien muistelmia.
"Avaruusilmailua en ole kokoelmiini haalinut. Johonkin on keräilyssäkin raja vedettävä", Kanninen painottaa.
Oulun lentoasema oli Kanniselle unelmien työpaikka.
"Oulun syksyn 1960 suuressa lentonäytöksessä se ilmailukärpänen minua lopullisesti puri."
Kanninen aloitti työt Oulun lentokentän kunnossapitopuolen kakkosmestarina 1972 valmistuttuaan rakennusmestariksi Oulun teknillisestä oppilaitoksesta.
Asuessaan lentoaseman työsuhdeasunnossa kymmenen vuoden ajan hän myös kuvasi ahkerasti Oulussa vierailleita lentokoneita.
"Kun kuulin lentokentän suunnasta vähänkin oudomman äänen, menin heti katsomaan, millainen ilma-alus sieltä oli nousemassa tai laskeutumassa."
Syksyllä 2013 Kanninen kokosi Pohjois-Pohjanmaan museoon Oulun lentokentän 60-vuotisnäyttelyn.
"Kentän varhaisvaiheista kuulin tarinoita kentällä alusta saakka palvelleilta työtovereilta sekä ilmailijoilta", hän kertoo.
Kanninen on myös digitoinut oululaisen Raimo Sallangon kuvakokoelmaa sekä useita muiden ilmailuharrastajien ottamia tai omistamia vanhoja ilmailuvalokuvia.
Hän myös kävi näyttelyä kootessaan läpi kaikki Kalevassa julkaistut ilmailua käsittelevät jutut liki sadan vuoden ajalta.
Oululaisen ilmailun historian voi katsoa alkaneeksi syksyllä 1920, jolloin ilmavoimien kaksitasoinen lentovene laskeutui Rommakonselälle.
Oulun Ilmapuolustusyhdistys järjesti Oulussa useita lentonäytöksiä jo 1928-1933, sekä purjelentonäytöksen 1938.
"Sotilaskoneet laskeutuivat siihen aikaan jäälle Sonnisaaren, Kiikelin ja Nuottasaaren edustoille", Kanninen tietää.
Toukokuussa 1928 Oulun ohitti ilmalaiva.
Italialaisen lentokonesuunnittelija Umberto Nobilen tutkimusretkikuntaa Pohjoisnavalle kuljettava ilmalaiva Italia iskeytyi kolme viikkoa myöhemmin Pohjoisnavan ylitettyään jäihin.
Nobilen lisäksi vain kahdeksan ilma-aluksen 15 matkustajasta onnistuttiin pelastamaan hyiseltä mereltä.
Kaleva uutisoi jo kauan ennen ohilentoa, että kansainvälisten arktisen alueen tutkijoiden ilmalaiva tankkaisi polttoainetta Oulussa. Uutinen oli aprillipila.
Italia kuitenkin ylitti Oulun Kraaselin saaren 4.5.1928 aamuyöstä.
"Kaleva uutisoi näyttävästi etusivullaan, kuinka Linnasaaren tähtitornista eräät henkilöt olivat tähystäessään nähneet pimeällä meren selällä ohi lipuneen ilmalaivan valot", Kanninen tietää.
Oulun ensimmäinen lentopaikka oli Oritkarin ruohokenttä.
Kesinä 1939-1940 lentoliikennettä palvellut kenttä sijaitsi nykyisen Äimäraution raviradan takana. Oulunsalon lentoasema valmistui vasta vuonna 1953.
"Lentokenttää rakennettiin pätkittäin työllisyystöinä. Alkujaan se oli tarkoitus saada palvelemaan lentoliikennettä Helsingin olympialaisiin 1952", Markku Kanninen tarkentaa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva