Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Hailuodon sillan kaava tulee lainvoimaiseksi tämän kuun aikana, ellei siitä valiteta.
Hailuodossa on jo varauduttu siihen, että valituksia tulee ja niihin hurahtaa helposti kaksi vuotta. Sillan rakentaminen voisi siinä tapauksessa alkaa aikaisintaan vuonna 2017 tai 2018.
Siihen mennessä valtiolta pitäisi löytyä raha sillan rakentamiseen.
Nykyisin matka Hailuodosta Oulun keskustaan kestää odotusaikoineen noin 90 minuuttia.
Silta pengerteineen lyhentäisi matka-ajan puoleen tuntiin.
Varsinkin ruuhkaisina kesäaikoina lautan odotukseen kuluu helposti jopa tunteja.
Helppo yhteys lisäisi Hailuodon autoliikennettä arviolta noin 1,4 kertaiseksi.
Hailuodon teknisen johtajan Markku Maikkolan mukaan se tarkoittaisi yhteensä noin 500-600 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun liikennettä nyt on hieman yli 400 autoa. Määrät todennäköisesti tasaantuisivat alkuvaiheen piikin jälkeen.
"Näin tapahtui Raippaluodossakin sillan rakentamisen jälkeen. Panin merkille, että alkuun oli paljon uteliaitten liikennettä - käytiin ajamassa yhteys läpi, käännytään ja se oli sitten siinä."
Liikenne joka tapauksessa kasvaisi. Hailuodossa liikenneturvallisuus kuitenkin lisääntyisi, koska autoja tulisi tasaiseen tahtiin, eikä 40-50 auton ryöppyinä kuten nyt.
Se jo sinänsä on aiheuttanut lukuisia vaaratilanteita, varsinkin kun Hailuodon läpi kulkeva päätie on erittäin kapea, eikä pientareita juuri ole.
"Kevyen liikenteen väylä olisi tarpeen jo nyt. Kunnalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta sitä toteuttaa tai edes suunnitella. Valtion on tultava mukaan."
Nyt pyörätietä on vain pätkä Keskikylällä.
Vuonna 2005 valmistui suunnitelma, jolla pyörätietä olisi jatkettu noin kuuden kilometrin matka Ojakylään päin.
Kunta oli omalta osaltaan varannut siihen jo rahan omaan budjettiinsa, mutta valtio ei lähtenyt mukaan.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen mukaan valtion investointimäärärahat kevyenliikenteen hankkeisiin ovat tällä hetkellä käytännössä nolla euroa.
Sieltä annettiin Hailuodolle ohjeeksi hakea valtiolta rahaa perusväylänpidon kunnossapidon puolelta.
"Koko maantien kunnostaminen voisi siis olla realistisempi vaihtoehto. Samalla ratkaistaisiin kevyen liikenteen väylän ongelma", toteaa Maikkola.
Hän vakuuttaa, että kunta on aktiivinen asian suhteen niin valtion kuin seudun suuntaan.
Tällä hetkellä Hailuoto on maan ainoa A-luokan saaristokunta ja se on saanut sillä perusteella erityistukea.
Valtionsuuksien laskentatapa muuttuu.
Hailuodon kunnanjohtaja Tero Karinen laskee, että karkeasti arvioiden saaristo-olosuhteiden perusteella tulisi tänä vuonna noin 450 000 euroa.
Tämän tuen Hailuoto todennäköisesti menettäisi kiinteän yhteyden myötä.
Lisäksi Hailuoto saa syrjäisen sijainnin takia noin 184 000 euroa. Sen Karinen uskoo säilyvän, koska Hailuodon sijainti ei miksikään muutu.
Plusmerkkisiä laskutoimituksiakin on.
"Mielenkiintoista on se, miten valtiovarainministeriö arvioi, että saaristo-olosuhde lisää kunnan laskennallisia kustannuksia noin miljoona euroa. Jos saaristo-olosuhde poistuu, niin meiltä pitäisi kustannusten pudota millin verran", pohtii Karinen.
Hailuodon toimintamenot ovat 8,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Artikkelin lähde Kaleva