Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine Kaleva
Oulu Oulun Ruskossa sijaitsevan "asbestitontin" puhdistus on saatu päätökseen. Lasku on noin 40 000 euroa.
Konkurssin tehneet Ammattimies Saneerauksen tontilta Konetieltä on kuljetettu Oulun jätehuoltoon satoja tonneja luvattomasti haudattua asbestia.
Puhdasta asbestijätettä oli 147,68 tonnia ja asbestin kanssa kontaktissa ollutta, lievästi pilaantunutta maa-ainesta 317,78 tonnia.
Jätehuollon maksut olivat 22 500 euroa ja kaivuu, seulonta, kuljetus, laboratorioanalyysit ja valvonta maksoivat noin 17 000 euroa. Laskut maksaa kaupunki.
"Eipä ole muita maksajia ilmoittautunut", toteaa maanmittausteknikko Jukka Kangas.
Tontilla ei ole ympäristölupaa minkäänlaisen jätteen varastointiin. Asbesti on syöpää aiheuttavaa ongelmajätettä ja sen käsittelystä on erityisen tarkat säädökset.
Kankaan mukaan kaupungilla ei ole tietoa, mistä asbestit ja muu haudattu tavara ovat peräisin.
Ainakin sinne on 2000-luvun alussa viety Oulun Raksilan uimahallin saneerausta edeltäneet purkujätteet.
Tämän todistavat Tervatulli Oy:n silloinen toimitusjohtaja Mauri Korhonen ja projektipäällikkö Markku Kainulainen, joka seurasi kuormia Raksilasta Ruskoon ja näki omin silmin, kuinka ne kipattiin Konetielle.
Asia kiinnosti, koska sosiaalinen yritys Tervatulli oli yhdessä Betoniporaus Oy:n, YIT:n, ympäristökeskuksen, Laation arkkitehtitoimiston, VTT:n ja yliopiston kanssa kehittänyt lajittelevan purun menetelmää.
Aliurakkana uimahallin purkamisen hoitaneen Ammattimiehen tarjous oli ollut niin halpa, että se herätti epäilyksiä.
"Muistaakseni se oli enemmän kuin puolet seuraavaksi tulleen tarjouksen hinnasta", kertoo Korhonen.
Korhonen kertoo olleensa yhteydessä kaupungin rakennusmestariin ja huomauttaneensa, ettei hyväksytyn tarjouksen hinta sisällä edes jätemaksuja.
"Hän ilmoitti kovasti ylimielisenä, että riittää, että yritys allekirjoittaa lapun, jossa se vakuuttaa noudattavansa kaupungin jätehuoltomääräyksiä."
Jätehuoltomääräysten vastaisesti Raksilan uimahallin purkujätteet päätyivät kuitenkin Konetielle Ammattimiehen tontille, josta viime syksynä löydettiin asbestia ja murskaamatonta betonia maahan haudattuna.
Korhonen toteaakin, että todellisuudessa purkamisessa hyväksyttiin kallein tarjous. Loppulasku maksetaan nyt vähän myöhässä.
"Jos maalari tarjoaa maalausurakkaa hinnalla, mikä ei sisällä maalin hintaa, maali on varastettu. Jos hyväksyt tarjouksen, osallistut rikokseen. Ympäristöasioissa näin vaan ei ajatella", pohtii Korhonen.
Projektipäällikkönä toiminut Kainulainen ei usko, että tilanne on parinkymmenen vuoden aikana muuttunut ainakaan paremmaksi.
Jos rakennus rouhaistaan kauhakuormaajalla sikin sokin kuorma-auton lavalle ja kuljetetaan jonnekin muualle "lajiteltavaksi", kiusaus jätteen hautaamiseen tai luvat ylittävään varastointiin on suuri.
Järkevintä olisi tehdä lajittelu paikan päällä purkukohteessa. Silloin tavara olisi mahdollista saada ehjänä ja käyttökelpoisena pois.
Hän kummeksuu valtion hinkua myöntää purkufirmoille lupia omiin vastaanottopaikkoihin.
Samaa ihmettelee myös Betoniporaus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Sorila.
"Yhteen aikaan valtio jakeli purkufirmoille omia kierrätyspaikkoja kuin leipää. Se oli emämunaus. Jos rahat ovat tiukilla, voi tulla mieleen, että onko kierrättäminen niin välttämätöntä."
Artikkelin lähde Kaleva