Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu "Se, mikä ennen tehtiin ja töhrittiin luvatta, on jatkossa mahdollista tehdä suunnitelmallisesti luvan kanssa", sanoo Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden suunnittelupäällikkö Olli Rantala.
Hän puhuu Oulun katutaiteen prosessimallista, jonka mukaan pitää edetä, jos haluaa tuottaa taidetta esimerkiksi alikulkujen seinille ja muille vastaaville pinnoille.
"Pyrimme värittämään ja kaunistamaan Oulun katualueita, jotta meillä olisi kivoja, kauniita kohteita katsottaviksi. Visiona on tuhannen maalauksen Oulu. Teokset on tarkoitus laittaa myöhemmin myös verkkogalleriaan", Rantala kertoo.
"Olemme kirjanneet malliin, miten kaupunki auttaa katutaiteen toteutumista tarjoamalla tekijöiden käyttöön muun muassa aitoja ja väliaikaisia liikennemerkkejä."
Samassa yhteydessä on tarkkaan eritelty taiteen tekijän ja kaupungin vastuut työ- ja liikenneturvallisuusasioita myöten.
Katutaidetiloja hallinnoimaan on paraikaa perusteilla Oulun katutaide ry, josta on tarkoitus muodostaa selkeä yhteistyötaho kaupungin suuntaan.
Pilottihankkeeseen on määritelty kymmenen taiteelle sopivaa katualuetta. Yksittäiset katutaiteilijat ja ryhmät voivat vuokrata pintoja katutaideyhdistyksen kautta väliaikaiseen käyttöön, vaikka puoleksi vuodeksi tai vuodeksi.
Kaupunki ei aio käyttää katutaiteeseen veroeuroja. Vuokrarahat ja tarvikkeet jokaisen halukkaan taiteentekijän pitää hankkia apurahojen avulla tai muilla keinoin.
Vuokrilla pyöritetään katutaideyhdistyksen perustoimintaa.
"Kun katutaideteos alkaa rapautua, sen päälle voi maalata jotain muuta. Pinnat myös täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että samaan paikkaan ei tulisi laitonta ja laillista katutaidealuetta", sanoo Rantala.
Periaatteessa kaikenlainen taide käy "hyvän maun ja taiteen rajoissa, kunhan se ei ole siveyttä tai ihmisiä loukkaavaa".
Tarvittaessa taidemuseo katsoo työt läpi, mutta käytännössä yhdistyksen päätös riittänee.
"Kuntalaiset voivat jatkossa kuvata itsekin ja kertoa uusista kohteista, jotka olisivat myös mobiilisti nähtävissä. Niiden ympärille voi suunnitella vaikka pyöräily- tai ulkoilureitin."
Muuntamokoppien koristeluun luvat heltiävät niiden omistajan, Oulun Energian kautta, kuten tähänkin asti. Kaupunki auttaa tekijöitä materiaalivalinnoissa.
Katutaide-idean isä on Op-Pohjolassa markkinoinnin suunnittelijana työskentelevä Petteri Parhi, joka tiedusteli kaupungilta, olisiko mahdollista luoda systemaattinen prosessi- ja kumppanuusmalli katutaideyhdistyksen kautta.
Parhi kävi tiistaina esittelemässä yhdistyksen perustamissuunnitelmia Oulun yhdyskuntalautakunnan kokouksessa eikä soraääniä kuulunut.
"Itselläni ei ole aikaisempia yhteyksiä katutaiteeseen. Kolme vuotta sitten ulkoilulenkillä tuli vain kiinnitettyä huomiota harmaisiin pintoihin, joita kaupunki on täynnä. Mitä jos niillä olisi jotain muutakin? Maailmalla on paljon esimerkkejä siitä, miten katutaide voi vaikuttaa ympäristöönsä myönteisesti", kertoo Parhi.
"Itse aion olla perustettavassa yhdistyksessä harmaa byrokraatti, joka järjestää rahoitusta ja muuta. Taiteen tekijät ovat erikseen", Parhi sanoo.
"Tähän asti katutilojemme ulkonäöstä on päättänyt pieni, säännöistä piittaamaton spraytaiteilijoiden porukka, joka on käynyt suttaamassa seiniä yön pimeydessä. Me pyrimme saamaan homman päivänvaloon ja demokraattiseksi, niin että kuka tahansa kaupunkilainen voi tehdä kaupunkitilaan taidetta."
Kuinka paljon Oulussa on tahoja, jotka ovat halukkaita maksamaan siitä, että saavat tehdä kaupungille taidetta?
"Uskon että halukkaita katutaiteilijoita löytyy. Tilavuokrat ovat todennäköisesti aika pieniä. Malli on hiukan samantyylinen kuin kaupungin vuokrapalstoilla", selvittää Parhi.
Todennäköisesti harva ammattitaiteilija kuitenkaan lähtee maalaamaan alikulkuja omalla kustannuksellaan.
Kaupunki onkin hakemassa opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahaa pilottien toteuttamiseen yhteistyössä ammattitaiteilijoiden kanssa.
Petteri Parhin mielestä pintoja voivat hyödyntää muun muassa päiväkotiryhmät sekä lukioiden ja opistojen taidekasvatuskurssilaiset.
Artikkelin lähde Kaleva