Sukututkimus taipui kirjoiksi

Jaana Skyttä
Oulu Pauli Kaisto hankki vuosia sitten asuintalostaan pienen yksiön, joka on pyhitetty tutkimukselle ja kirjallisille töille. Tila on ahkerassa käytössä, sillä Kaisto on harrastanut suku- ja historiantutkimusta yli kaksikymmentä vuotta.
Valtava urakka on ollut tietopankin laatiminen, josta ilmenevät 73 471 henkilön syntymä- ja kuolinajat vuosien 1600-1900 aikana. Rekisterissä on iiläisiä, yli-iiläisiä ja haukiputaalaisia. Tietopankki karttuu yhä, kun ihmiset ilmoittelevat siihen tietoja edesmenneistä omaisistaan.
Tutkimustensa ja rekisterin pohjalta Kaisto on kirjoittanut neljä kirjaa, joista viimeisin ilmestyi joulun alla 2013. Sukuja Iijoen rannoilla -kirja kertoo kymmenen sukupolven tarinan ajanjaksolta 1550-1860. Tarina on sekoitus faktaa ja fiktiota ja etenee Iissä syntyneen Kaiston omaa sukuhaaraa seuraten.
"Kirja on historiallinen kertomus ihmiselämästä", Kaisto kertoo.
Iissä vaikuttaa Yli-Iin ja Ala-Iin Kaisto-suvut, jotka eivät alun perin ole sukua keskenään. Pauli Kaisto on Ala-Iin Kaistoja.
Kolme aiempaa kirjaa Esivanhempien kautta tutuksi, Iistä ollaan ja Olhavasta ollaan, koostuvat puhtaasti paikallishistorioista ja nimirekistereistä.
Kaisto jäi sairaseläkkeelle parikymmentä vuotta sitten. Työurallaan hän toimi pankinjohtajana, viimeiset kolmekymmentä vuotta Vihannin Osuuspankissa.
"Sairastuttuani parantelin itseäni vuoden. Sen jälkeen tuntui, että jotain voisi tehdäkin. Aloin pohdiskella, mitä elämä oikein on, mistä olen tullut ja millaiset ovat sukujuureni. Äitini kuoli jo ollessani lapsi enkä tiennyt esivanhemmistani juuri mitään. Menin sukututkimuskurssille ja innostuin kovasti."
Kun Kaisto sai kolmannen kirjansa valmiiksi, mielen täytti tyhjyys.
"Mietin, nytkö minun on jätettävä mukava harrastus. Pian pintaan nousi alitajunnassani hautunut ajatus mielikuvituksella väritetystä historiallisesta kertomuksesta. Mietin, mitä kerrottavaa menneen ajan ihmisillä voisi olla minulle."
Prosessin tuloksena syntyi nyt ilmestynyt, lähes 400-sivuinen kertomus, jossa Pauli Kaiston suvun esi-isät kertovat tarinaansa lukijalle.
Sukututkimus ja kirjoittaminen ovat antaneet Kaistolle sisältörikkaan eläkeajan.
"Olen oppinut Suomen historiaa ja myös sen, kuinka vaikeita aikoja esivanhempamme ovat käyneet läpi ja selvinneet niistä. Esimerkiksi lapsikuolleisuus on ollut valtava. Nykyihmisten olisi syytä olla tyytyväisiä. Olen myös miettinyt, turvautuivatko ihmiset vanhoina aikoina enemmän Jumalaan vai oliko se enemmän pakon sanelemaa, mutta kyllä ihmiset huutavat kirjassani Jumalaa avukseen usein."
Kaisto arvioi, että tutkimustyötä hän ei enää jatka, mutta takaraivossa muhii edelleen ideoita ja pienimuotoisempi kirjoitustyö jatkunee. Hän auttaa myös mielellään ihmisiä, jotka tarvitsevat sukutietoja hänen rekisteristään.
"Aina tietoja ei välttämättä löydä arkistosta tai internetin palveluista."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva