Artikkelin lähde Kaleva
Kuvataiteilija Päivi Pussila (s. 1967) on pohjoispohjanmaalaisen maiseman vähäeleinen, mutta puhutteleva tulkki.
Karua viehättävyyttään henkivät, epäkansallisromanttiset pelto- ja pusikkonäkymät laakeine horisontteineen ovat olleet viime vuosina hänen taiteensa pääteemoja. Nyt myös taivas ja metsä ovat lunastaneet paikkansa abstraktia ja esittävää yhdistelevässä maisemamaalauksessa.
Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa kiertänyt kokonaisuus on ensi kertaa esillä taiteilijan kotikaupungissa Oulussa.
Kajasteen alakerta on pyhitetty pienehköille, vaakasuorille peltomaisemille. Yläkertaan on ripustettu tummanpuhuvaa havumetsää ja taivasta.
Siinä missä pellot ovat ankaran, mutta levollisen viivan maalauksia, metsäkuvaukset ovat viitteellisempiä ja dynaamisia, arvoitukselliseen hämäräänsä kietovia.
Hallitusti valuvien, melankolisten pintojen alle tuntuu jäävän salaisuus.
Mitä on pimeys tai se valo, joka pilkottaa kaiken taustalla? Minkä verran valoa on oltava, jotta tummissa pinnoissa liikehtivät elementit piirtyvät esiin?
Ympyrä on monista uskonnoista tuttu pyhyyden symboli. Väriteoreetikko, mystikko Johannes Ittenin mukaan ympyrän muoto symboloi liikkuvaa henkeä ja sitä vastaava väri on sininen.
Pussilan sinisävyisten taivaskuvien eteerisyyttä korostaa niiden ympyrän muotoinen pohja.
Samojen maalausten eksistentialistishenkiset teosnimet kysyvät: mistä tulemme, minne menemme ja mitä olemme.
Terhi Peltonen
Artikkelin lähde Kaleva