Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Oulu Soittimentekijä-muusikko Eetu Klemetti nostaa Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion teknisten töiden verstaalla ruuvipenkille soittimen, jonka pitkulaista runkoa kiertävät kielet sekä puusta tehdyt koskettimet.
Oululaisen kitaranrakentajan Rauno Härösen kurssilla monenlaisia kitaroita nikkaroivat oppilaat kokoontuvat ihmettelemään uniikkia instrumenttia, joka piakkoin paljastuu kampiliiraksi.
"Kampiliira on vähän kuin piano: tässä ovat kielet, tuossa koskettimet", Klemetti opastaa.
Klemetti soittaa kampiliiraa kilpaa puutyöluokassa paukkaavan jyrsimen kanssa.
"Kampiliiran ääni on jonkinlainen viulun, säkkipillin sekä säröllä säksättävän rumpukoneen välimuoto", hän kertoo.
Ylikiimingin Ylivuoton kylässä avovaimonsa Eeva-Kaisa Kohosen kanssa asuva Klemetti on yksi harvoja suomalaisia kampiliiran soittajia.
"Kampiliirassa on soundeiltaan monipuolinen yhden miehen orkesteri."
Klemetti vertaa kampiliiraa mekaaniselta kestävyydeltään mielellään vielä pari sataa vuotta sitten maailman valtameriä seilanneisiin puisiin purjelaivoihin.
"Soittimen pitää tukeva joka suuntaan, minkä takia puun on syytä olla hyvin kuivunutta, mutta ei välttämättä ihan niin priimaa kuin vaikkapa huippuviuluissa."
Soittimentekijäksi Klemetti valmistui Ikaalisten käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta.
"Sähkökitaramiehenä minä Ikaalisiin menin, jossa sitten ajauduin kansanmusiikin sivuraiteelle", hän kertoo
Nuorena Klemetti diggasi pääosin heviä. Kitaraa hän alkoi soittaa 11-vuotiaana.
"Muhoslaista Sentencediä luukutin poikasena paljon, nykyisin kuuntelen taas mielelläni renessanssi- ja barokkimusiikkia", hän kertoo.
Suomen ensimmäisen kampiliiralevyn Klemetti äänitti 2013 viulisti Elina Grekulan, säkkipillisti Taavi Kervisen sekä cembalisti Mirkka Kiljusen kanssa. Muusikko sovitti pitkäsoitolle uusiksi muiden muassa Ylikiimingin Vepsän kylän ja Limingan kansanmusiikkia.
"Levyn punaisena lankana on kuvitelma siitä, millaiselta kampiliiramusiikki olisi voinut 1800-luvulla kuulostaa."
Kampiliira on ikivanha eurooppalainen perinnesoitin. Suomessa jättimäistä kovakuoriaista muistuttava instrumentti soi ensimmäisen kerran 1800-luvulla.
"Tampereella valokuvattiin yli sata vuotta sitten kampiliiraa ja bassorumpua yhtä aikaa soittanut kiertävä ulkomaalainen trubaduuri", Eetu Klemetti kertoo.
Klemetin mukaan myös Pielisen järven rannoilta löytyi jo 1800-luvun puolessa välissä kampiliiraa olemukseltaan muistuttava puolivalmis soitinjäljitelmä.
Uudelleen tulemisen kampiliira koki 1960-luvulla hippiliikkeen folk-liikkeen myötä. Se on myös suosittu vanhan musiikin instrumentti.
"Turusta löytyy mainio keskiaikaista musiikkia soittava lauluyhtye Räikkä, jonka musiikissa kampiliira näyttelee tärkeää osaa."
Kampiliira soi myös Led Zeppelinin jäsenten, laulaja Robert Plantin sekä kitaristi Jimmy Pagen vuosien 1995-1996 kiertueella, jolla sitä soitti legendaarinen englantilainen folkmuusikko Nigel Eaton.
Eeva-Kaisa Kohonen musisoi-
vat tänään Ravintola Tubassa
kello 18.
Artikkelin lähde Kaleva