Ärräpäitä luvan kanssa

Riitta Taulavuori
Lea Remes kuvitus
Kaleva
Oulu "V***n idiootti!"
"Auts!"
Ensin on jotain naljailua, sitten kaveri tönäisee. Ja tönäisee pian uudestaan niin, että toinen kaatuu.
Kaksikon ympärille alkaa kertyä lisää porukkaa.
"Näytä sille!"
"Lopeta!"
Tukalalta tuntuva tilanne ei ole tällä kertaa todellinen, vaikka se voisi sitä olla.
Oulunlahden koulun 6B:n oppilaat improvisoivat löyhästi käsikirjoitettua näytelmää, jonka aiheena on koulukiusaaminen.
Näytelmästä on tekeillä myös toinen sovitus, jota esittävät saman koulun yhteisluokan 2B:n ja 2C:n oppilaat. Viiden kakkosluokkalaisen esitys eroaa kuutosluokkalaisten versiosta siten, ettei siinä käytetä rumia sanoja.
Näytelmien tekeminen ei ole kummallekaan luokalle mitenkään poikkeuksellista, kertovat ilmaisutaidon ja draaman opetukseen perehtyneet luokanopettajat Taina Aalto ja Pekka Kurttila.
Näytelmän aihepiiri, koulukiusaaminen, on sekin Oulunlahden koululaisille tuttua - koulu kun on mukana koulukiusaamisen vähentämiseen ja ehkäisemiseen tähtäävässä Kiva koulu -ohjelmassa.
Tämänkertaisen näytelmän teko poikkeaa kuitenkin aiemmista.
Koulun kakkos- ja kuutosluokkalaiset ovat päässeet mukaan tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään koulukiusaamista vähentävää kännykkäsovellusta.
"Tavoitteena on tehdä älypuhelimeen sovellus, joka tunnistaa koulukiusaamistilanteen ja lähettää siitä automaattisesti tekstiviestin kiusatun kaverille, tukioppilaalle, opettajalle tai vanhemmalle. Lisäksi viestiin linkittyy kartta, joka näyttää kiusaamispaikan", kertoo tutkimushanketta vetävä terveyden ja hyvinvoinnin mittaamisen professori Esko Alasaarela Oulun yliopistosta.
Hankkeesta on tekeillä myös kaksi väitöskirjaa. Toinen väitöskirjan tekijöistä on kiinalainen Liang Ye ja toinen indonesialainen Hany Ferdinando.
Sovelluksen kehittämiseksi tarvitaan aidonoloisesti näytelty kiusaamistilanne. Kuutosluokkaisten näytelmässä aitoutta tuovat kiusaamistilanteelle tyypilliset rumat sanat, joita oppilaat saavat käyttää kerrankin luvan kanssa.
"Ne ovat sanoja, joita oppilaat voisivat itse käyttää, kun joku oikea tilanne on meneillään", kuvailee 6B:n luokanopettaja Taina Aalto.
"Tutkimusta varten pyysin oppilaitani listaamaan niitä paperille nimettömästi."
"Vähän oudolta tuntui", kommentoivat 6B:n oppilaat Viola Pasma ja Nuutti Moilanen luvallista rumien sanojen käyttöä.
Tutkimukseen mukaan lähteminen ei kuitenkaan kumpaakaan mietityttänyt.
"Ihan mielenkiintoiselta vaikuttaa", Pasma sanoo.
Lupa käyttää voimasanoja kyllä arvelutti niin opettajia kuin tutkijoitakin.
"Mietimme, voisiko tässä käyttää joitain muita sanoja, mutta totesimme, ettei se toimisi", Alasaarela sanoo.
Rumalle kielenkäytölle pyydettiin luvat kuutosluokkalaisten vanhemmilta ja yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Kakkosluokkaisten luvallista kiroilua ei edes harkittu.
Kiusaamistilanteen tutkimista varten Oulunlahden koulun oppilaat varustetaan älypuhelimilla, liikeantureilla ja mikrofoneilla. Kiusatun roolia näyttelevät oppilaat saavat myös sykevyön.
Professori Alasaarelan mukaan ideana on, että sovellus reagoi kiusatun käyttäytymisen, liikkeiden ja äänen muuttumiseen.
"Esimerkiksi kun järjestelmä oppii tunnistamaan käyttäjänsä äänen, se pystyy reagoimaan muutoksiin, kuten äänenkor-
keuden nousuun. Sovellus reagoi siis käyttäjänsä äänen sävyihin ja painotuksiin. Ulkopuolisista äänistä sovellus pystyisi puolestaan tunnistamaan kiusaamiseen liittyvät voimasanat", Alasaarela selvittää.
Kakkos- ja kuutosluokkalaisten esityksistä kertyvät tiedot tallennetaan paitsi mittareilla ja antureilla myös videoimalla. Esitysten taltiointiin on varattu yksi iltapäivä.
Vastaava koeasetelma tehdään vielä myöhemmin Oulun yliopiston kasvatustieteiden opiskelijoiden kanssa sekä Indonesian Surabayassa jossain koulussa, Alasaarela kertoo.
"Tavoitteena on saada ensi syksyksi valmiiksi sovelluksen prototyyppi, jota voimme sitten vielä testata jossain koulussa."
Prototyypin testauskoulua ei ole vielä valittu.
"Oululahden koulussa ollaan hyvin motivoituneita hankkeesta", kiittelee Alasaarela. "Toistaiseksi emme ole sopineet kuin tästä nyt tehtävästä osiosta, mutta voi olla, että keksimme heille vielä jotain muutakin."
Sovelluksen kaupallistaminen tapahtuu Alasaarelan mukaan sitten kun se on tapahtuakseen - esimerkiksi kun joku yritys kiinnostuu asiasta.
Kaikkea koulukiusaamista sovellus ei tietenkään estä - mutta parempi sentään, että edes osan siitä, miettii luokanopettaja Pekka Kurttila.
Nuutti Moilanen on samoilla linjoilla. "Jos se toimii, on se varmasti ihan hyvä juttu."

Artikkelin lähde Kaleva