Äimärautio uskoo tulevaan

Ravit

Antti Pylkkänen
Oulu Ajat ovat kovat liki kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, kun taloustaantuma korventaa. Vastuuta kantavat joutuvat ryöpytyksen kohteeksi, vaikka he usein ovat olosuhteiden uhreja.
Raviala ei ole irrallinen saareke, vaan kurimus on koetellut myös hevosväkeä.
"Olemme laittaneet Oulussa hanat tiukalle, ja Äimäraution talous on tällä hetkellä lähes tyydyttävässä kunnossa. Palkintoja on laskettu, mutta ne ovat edelleenkin selvästi yli Suomen keskitason", linjaa Pohjolan Hevosystävät ry:n puheenjohtaja Kari Eriksson.
"Suurin yksittäinen menoerä on radan ylläpito. Oulussa kavioura on ajettavassa kunnossa vuoden jokaisena päivänä. Maa-ainekset, ratamestari ja erilaiset työkoneet tulevat kalliiksi. Radan kunto on eläinsuojelukysymys, eikä siitä voi tinkiä. Kaviouran ja pesupaikkojen käyttö on hevosharrastajille ilmaista."
Eriksson valittiin hallitukseen vuonna 2006, ja puheenjohtajan ruorin hän otti käsiinsä toissa vuonna.
"Hallituksessa on ihmisiä eri aloilta; ammattivalmentajasta korkeaan poliisiviranomaiseen. Hallituksella on hyvä henki, ja pyrimme avoimuuteen. Jos päätöksentekoa mitataan äänestyskäyttäytymisellä, voin todeta, että minun puheenjohtajakautena emme ole kertaakaan äänestäneet. Asioista on keskusteltu ja lopuksi aina päästy yhteiseen lopputulokseen."
Erikssonin aikana on siirrytty yhden johtajan ja kahden radan -malliin, kun Ylivieskan toiminnanjohtaja Kari Viitamaa otti vastuun myös Äimärautiosta. Oulun sateenvarjon alla on vieläkin tilaa.
"Yhteistyö Ylivieskan kanssa on sujunut moitteetta. Viime vuonna järjestimme tapaamisia myös Kajaanin, Tornion ja Rovaniemen raviratojen edustajien kanssa. Teimme esitykset kilpailupäivistä ja saimme aikaan tuloksia. Haaveeni on, että koko pohjoinen Suomi toimisi yhtenäisenä ravialueena. Tietyt asiat hoidettaisiin Oulusta käsin, ja pienemmillä radoillä säästyisivät paukut pääasiaan eli kilpailupäivään."
Ravivaltakunnassa on käynnissä eloonjäämistaistelu. Termi "rataluokitus" velloo puheissa ja uutisissa. Rataluokituksen tarkoituksena on karsia kuluja ja tehostaa kilpailutoimintaa - äärimmäisissä suunnitelmissa jopa ajaa tiettyjä ratoja alas.
Eriksson jyrähtää ajatukselle.
"Kaikkien ratojen säilyminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomessa hevosharrastus perustuu harrastajahevosenomistajiin. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ravirataa, jotta hevosten ja harrastajien lukumäärä säilyisi riittävällä tasolla."
Äimärautio on sijainnut nykyisellä paikalla vuodesta 1908. Kyseessä on vanhin samoilla sijoilla toimiva ravirata. Perinteitä ja meriittejä piisaa, ovathan Oulusta lähtöisin lajin mahtinimet Jorma Kontio, Antti Teivainen ja Pekka Korpi.
Eriksson uskoo, että Oululla on paitsi maineikas menneisyys myös loistava tulevaisuus.
"Äimärautiolla tullaan aina ravaamaan, ja uskon, että ravikartalla Oulun merkitys sen kuin korostuu. Ennustukseni on, että viiden vuoden sisällä Oulussa järjestetään joka viikko parempi ravitapahtuma. T75-ravien määrä nousee 2-4 päivällä."
T75-ravit Äimärautiolla lauantaina kello 14 alkaen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva