Artikkelin lähde Kaleva
Esko Aho Kaleva
Oulu Heli Slunga nojaa itsevarmasti saksalaiseen panssarintorjuntatykkiin. Kylmää terästä ja kuumaa runoilijaa yhdistää taipumus suorasuuntaukseen.
Laajimmillaan jälkimmäisen tähtäimessä on koko elämäntapamme illuusioineen.
Kirjailijan, runoilijan ja esiintyvän taiteilijan toi Oulun Hiukkavaaran kasarmille työhuone, joka hänelle järjestyi entisestä miehistötuvasta.
Ikkunan edessä on työpöytä ja lamppu, lattialla kirjoja, maalausvälineitä, patja, mustia kenkiä puoleksi purettu matkalaukku. Tyhjyyttään kaikuvan käytävän toisella puolella työskentelee kuvataitelijoita, joita hän näkee harvoin.
Ei kovin tavallinen luova ympäristö, mutta ei Slungakaan ole ujo runotyttö.
"Tämä on hyvä paikka kirjoittaa, voin yhä melkein haistaa sotilashien testosteronin ja koti-ikävän."
Slunga ei halua tulla lainkaan sijoitetuksi runouden kentälle.
"Määrittelyiden ulkopuolella on vapaampaa. Tällä hetkellä kirjoitan esimerkiksi Jumalan äänellä ja hyvin epämääräisellä tyylillä. Rakkaan ihmisen kuolema sai näkökulman laajenemaan kauemmas naisten patoutumista ja turhautumista."
Tervolalaislähtöinen runoilijatar on nyt myös uuden Oulun vuoden taiteilija 2013.
Slungan tavoite vuoden taiteilijana on uudistaa ja tuoda esiin lavarunoutta. Hän haluaa liittää runoesitykset osaksi erityyppisiä tapahtumia.
"Minut yhdistetään usein provosointiin, mutta sanan etymologiahan on ’kutsua esiin’. Taiteellinen provokaatio eroaa ärsyttämisestä niin, ettei sen tarkoitus ole saada ajatuksia lukkoon, vaan auki. Jos siitä joku loukkaantuu, se ei ole enää vastuullani."
Idean lavarunoutensa kehittämiseen Slunga on saanut kansainvälisiltä runofestivaaleilta.
"Siellä tekstit opetellaan usein ulkoa, niitä miksataan eri taiteenlajien kanssa ja mukaan tuodaan show-elementtejä. Ajattelin, että miksi tämä ei toimisi Suomessakin. Täällä runonlausuntatapahtumat ovat perinteisesti olleet aika piinallisia yleisön kannalta. Niissä runoilija lukee monotonisella äänellä virttynyt villapaita päällään ja tärisevä kirja kädessään."
Slunga saa esiintymisistä vastapainoa yksinäiselle kirjailijantyölleen.
"Pidän runokeikkojen yllätyksellisyydestä. Niitä ei voi käsikirjoittaa koskaan valmiiksi, vaan esitys riippuu paljon yleisön energioista ja sen tavasta ottaa vastaan, sekä esiintyjien keskinäisistä kemioista."
Vuoden taiteilija käy muun muassa runokeikoilla kolmen naisen ja kitaristin voimin. Slunga & Kaaoskoneiston show Karamellipaperihame perustuu Slungan teksteihin.
"Tässä esityksessä kommunikaatio yleisön kanssa pidetään avoimena."
Kaikille yli 16-vuotiaille avoimessa Vuoden taiteilijan juhlassa 20. helmikuuta Oulun kaupunginteatterissa nelikko vetää tunnin mittaisen show’n. Burleskia, runonlausuntaa, parodiaa ja blueslaulua yhdistelevässä esityksessä ovat mukana myös Jaana Seppänen, Eeva-Maria Kauniskangas ja Keijo Röntynen.
"Oulussa suuri osa kulttuuritapahtumista näyttää keskittyvän lapsiin tai nuoriin. Niinpä halusimme tehdä aikuisille suunnatun, rohkean runoshow’n, jossa ei säästellä sanan ruoskaa eikä rakkautta."
Viime kuukaudet Slunga on kirjoittanut tekstejä myös Sanna Maija Karjalaisen ohjaamaan Naisen nauru -nimiseen musiikilliseen tragikomediaan, jossa itsekin esiintyy. Syyskuussa ensi-iltansa saava teos irvistelee sukupuolisuudelle ja riemuitsee siitä. Tarjolla on runojen lisäksi jazz-, heavy- ja diskomusiikkia sekä flamencoa.
Tänään tiistaina Helsingissä ratkeaa, kenelle ojennetaan Ylen Tanssiva karhu -runokirjapalkinto 2012.
Heli Slungan Orjan kirjan ohella palkintoa tavoittelee kuusi muuta teosta.
Artikkelin lähde Kaleva