Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Laine
Eija Sarastamo grafiikka
Kaleva
Oulu Tulevaisuuden oululaisista yhä harvempi hakee palvelunsa terveyskeskuksesta.
Sen sijaan he asioivat hyvinvointikeskuksissa, hyvinvointiasemilla tai vaikkapa hypermarketin hyvinvointipisteissä.
He käyttävät sähköisiä palveluita ja hyödyntävät neljän pyörän päälle nostettuja liikkuvia hoitoyksiköitä.
Missä määrin näin tapahtuu, sen oululaiset ratkaisevat kevään kuluessa. Keskustelu palveluista on avattu.
Oulun virkamiestyöryhmä julkisti tiistaina kiihkeästi odotetun palveluverkkoselvityksen.
Sen pohjalta oululaisten toivotaan kevään aikana ottavan kantaa siihen, mihin suuntaan heidän palvelujaan ryhdytään kehittämään.
Uudessa mallissa palvelut voivat olla ja todennäköisesti ovatkin nykyistä harvemmassa. Toisaalta keskittämällä saadaan laajempia ja monipuolisempia palveluja.
Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salon mukaan juuri tällaisia monipalvelukeskuksia ihmiset tuntuivat uuden Oulun kuntaliitosprosessissa haluavan.
Selvityksessä on käyty läpi liki kaikki kaupungin palvelut. Eniten rahaa menee hyvinvointipalveluihin, siksi niiden tehostaminen myös vaikuttaa eniten.
Hyvinvointipalveluissa lähtökohtana on kolme mallia, joista kolmas muuttaisi nykytilannetta eniten.
Siinä Oulun nykyiset 14 terveysasemaa on korvattu neljällä hyvinvointikeskuksella, neljällä hyvinvointiasemalla ja kahdella hyvinvointipisteellä.
Hyvinvointikeskus ei ole sama asia kuin nykyinen terveyskeskus. Nykymuodossaan ne käyvät vanhanaikaisiksi.
Hyvinvointikeskuksen palvelut ovat monipuolisempia ja niissä voi olla yhdistettynä useampikin terveyskeskus. Puhutaan myös monipalvelukeskuksista. Tarjolla voi olla jopa joitakin erikoissairaanhoidon palveluita.
Keskuksessa on eniten lääkäreitä, monipuolisin henkilöstö ja paras varustelu. Suppein tarjonta on hyvinvointipisteessä, mutta sielläkin voi käydä lääkärin vastaanotolla - etänä.
Hyvinvointipisteitä voitaisiin sijoittaa vaikka hypermarketteihin. Kolmosvaihtoehdon hyvinvointikeskukset sijoittuisivat Hiukkavaaraan, Kontinkankaalle, Kaakkuriin ja Kaijonharjuun.
Kakkosvaihtoehdossa hyvinvointikeskuksia on kahdeksan ja pisteitä kaksi.
Molemmissa edellä mainituista vaihtoehdoissa Yli-Iin ja Ylikiimingin nykyiset terveysasemat on korvattu hyvinvointipisteillä.
Ykkösvaihtoehto perustuu 13 hyvinvointikeskuksen varaan. Se on lähinnä nykymallia.
Suurin osa ykkösvaihtoehdon vaatimista muutoksista on jo päätetty tehdä.
Nykytilanteeseen verrattuna pois ovat Sepän ja Keskustan terveysasemat, mutta vaihtoehto sisältää yksityisen toimijan, joka palvelisi 8 000-12 000 asukasta.
Joitakin palveluja voidaan siirtää pyörille. Esimerkiksi suun terveydenhuollossa on Oulussa jo kokeiltu liikkuvia yksiköitä.
Asukkaille tärkeintä on palveluiden laatu ja helppo saatavuus
Artikkelin lähde Kaleva