Artikkelin lähde Kaleva
Jouko Vuorjoki Kaleva
Oulu Pudasjärvi, syyskuu 1972. Tauno Puurunen, 19, tallustelee kotiin pitkin kylän raittia. Viereen ilmestyy kuin tyhjästä vihreä Lada, jonka oikea etuikkuna ruuvautuu auki.
"Mihinkäs Tane?"
"Kotiinhan tässä."
Vaikka kotiin ei ole matkaa kuin kaksi kilometriä, Tane hyppää kyytiin. Alkaa vuoropuhelu, joka jättää nuoreen mieheen pysyvät jälkensä.
"Se oli Uusi-Illikaisen Pentti, joka sen kahden kilometrin matkan aikana puhui minut Pudasjärven Urheilijoiden C-poikien valmentajaksi", Puurunen muistaa tapahtumat kuin eilisen päivän.
Nuori herra Puurunen rakasti jo silloin lentopalloa, mutta tunnusti rajallisuutensa: huippupelaajaa hänestä ei tulisi ikinä.
Mutta kentän ulkopuolella on vuosikymmenien aikana tapahtunut paljon.
"Valmentaja, toimitsija ja erotuomari. Liiton erotuomarikortti oli voimassa 30 vuotta, mutta ei ole enää."
Oulun lentopallomaailmassa Puurunen on kävelevä huutomerkki. Myös puumerkki on ikuinen. Kysymys on Power cupista vuodelta 2009.
"Se oli tapahtuma, joka yhdisti oululaisen lentopalloilun. Oulun Kisko, ONMKY, Etta ja ulkojäsenenä Oulunsalon Vasama puhalsivat tiukasti yhteen hiileen."
Puurunen ja lentopalloikoni Pentti Kuukasjärvi muodostivat johtoryhmän, jonka alaisuudessa oli yli tuhat talkoolaista ja 10 000 pelaajaa, jotka käyttivät yli 300 ulkokenttää.
Elämäntyönsä Puurunen on tehnyt kansankynttilänä. 36 vuotta ala-asteen opettajana ovat opettaneet myös opettajaa.
"Olen opettaja, mutta ennen kaikkea kasvattaja, vaikka pääasiallinen kasvatustyö tehdään tietenkin kotona. Olen vaativa luonne, ja paras palkinto työssä on se, kun oppilaat keskittyvät omaan työhönsä, eikä kukaan häiritse toista."
"Koska avioliitto ei enää ole yhtä vahva instituutio kuin ennen, se on yksi siihen, miksi oppilaiden valmiudet ja sosiaaliset taidot ovat hyvin eri tasolla. Avioeroja on paljon, ja monilta lapsilta puuttuu isän malli. Sen vuoksi niin päiväkoteihin kuin peruskouluihin pitäisi saada yhä enemmän miehiä."
Lentopallon ja leipätyön ohella hänen elämänsä on täyttynyt poliittisista haasteista.
Teini-ikäisen pojan yhteiskunnallinen ajattelu koki vallankumouksen vuonna 1968, jolloin oikeistolaisena pidetty opettaja vei pudasjärveläiset oppilaat elokuviin Ouluun Bio Kiistolaan.
"Se oli Täällä Pohjantähden alla, joka jätti lähtemättömän vaikutuksen. Silloin minuun kylvettiin vasemmistolainen siemen."
Elokuvan väkevä sanoma johdatti Puurusen politiikan keskiöön vaaleissa monilla eri tasoilla.
"Kun asuin vielä Pudasjärvellä, olin kansanedustaja- ja valitsijamiesehdokkaana kummassakin kaksi kertaa. Paras äänimääräni oli lähes 1 500, joka oli mielestäni hyvä saavutus kepuvaltaisessa kunnassa. Oulussa olin ehdolla kaupunginvaltuustoon kolme kertaa, ja täällä minulta puuttui se peruskannattajajoukko tullista tulleena."
Vuosina 2000-2012 Puurusen arkea virkisti mieskuorolaulu Pohjan Laulussa.
"Lentopallopiireistä tuntemani pohjanlaululainen Hannu Saarela järjesti minulle koelaulun, jossa silloinen laulunjohtaja Rauno Rännäli laulatti minua valitsemallani Hiljainen tienoo -laululla. Rane vain nosti ja nosti asteikkoa, ja yhtäkkiä olin ykköstenori. Kyllä nuo 12 vuotta opettivat minua ja paransivat itsetuntoa, kun pystyin laulamaan mukana."
Tauno Puurunen on numeroiden ystävä.
"Kun Kaleva alkoi 15. päivänä helmikuuta 2006 julkaista sudokuita, olen tehnyt siitä asti ne kaikki. Aloitan jokaisen päiväni ratkaisemalla sudokun vaikeimmasta helpompaan, minkä jälkeen luen lehden. 60-vuotispäivänäni tarkka lukema on 7 523."
Syntymäpäiväsankari on tuttu näky raittiissa ulkoilmassa.
"Olen kulkenut elämäni kaikki työmatkat polkupyörällä. Kesät talvet."
Työmatkailu on kaartumassa loppusuoralle.
Eläkepäiviin on matkaa tarkalleen 96 koulupäivää.
Artikkelin lähde Kaleva