Artikkelin lähde Kaleva
Anna Leinonen Kaleva
Oulu "Me asutaan nykyään Oulun Kehä kolmosella", Yli-Iin Jakkukylässä koiria ulkoiluttava Sari Aalto nauraa.
Kylätien tunnelma on arkipäivänä seesteinen, eikä autoista ole juuri haittaa jalankulkijalle.
"Tämä on rauhallinen ja turvallinen paikka lapsille. Se oli keskeinen syy, miksi muutimme tänne", Aalto kertoo. Hänen mukaansa kuntaliitos ei ole juuri kylän elämää muuttanut.
Jakkukylä on Iijoen halkoma kylä. Joen eteläpuolella asuva Sari Aalto sanoo, että joki vaikuttaa myös lapsiperheen arkeen. Esimerkiksi koulu sijaitsee joen pohjoispuolella, ja talvella sinne kuljetaan jään yli.
Jakkukylän Maalismaassa, noin viiden kilometrin päässä kylän keskustasta asuva Erkki Aalto suhtautuu hieman epäillen uuteen kotikuntaansa.
Hän oli mukana kunnanvaltuustossa, kun Yli-Ii neuvotteli kuntaliitoksesta Iin kanssa vuonna 2006. "Kannatin liitosta Iihin niin kuin muutkin jakkukyläläiset valtuutetut. Ymmärsimme, ettei Yli-Ii pärjää itsenäisenä."
Kuntaliitoksen huonoimmaksi puoleksi hän sanoo sen, että Yli-Iistä lakkautettiin vuodeosasto. "Oulun kaupunki sanoi, että se on liian kallis."
Erkki Aalto kertoo, että päätöksen seurauksena yli-iiläisiä vanhuksia on viety vuodeosastolle esimerkiksi Liminkaan ja Utajärvelle. "Se on kaukana, kun ajattelee puolisoa, joka asuu Yli-Iissä. Miten sinne pääsee käymään?"
Jakkukylän nykypäivä voisi olla hyvin toisenlainen, jos 1920-luvulla toimineen Maalismaa-yhtiön suunnitelmat olisivat toteutuneet.
Yhtiö suunnitteli silloin kylälle sellutehdasta. Se olisi tullut Maalismaan voimalaitoksen lähelle, joen pohjoisrannalle.
"Joki tekee siinä voimakkaan mutkan, ja tehdas olisi tullut siihen", Aalto sanoo.
Hanke kuitenkin kariutui alkumetreillä. Jakkukylästä kotoisin oleva Kalle Turtinen kertoo, että yksi tekijä saattoi olla vuoden 1922 suurtulva, joka säikäytti suunnittelijat.
Iijoki valjastettiin 1960-70-luvuilla. Sitä ennen Jakkukylänkin alueella oli isoja koskia, ja alueella toimi useita myllyjä. Viimeisin iso mylly oli vuoteen 1949 saakka toiminut Martimon mylly Iijokeen laskevan Martimojoen varressa.
"Alueen isännät rakensivat sen. Viljaa tuotiin Iistä ja Ikosenniemestä saakka. Myllyn yhteydessä toimi myös saha", Turtinen kertoo.
Erkki Aalto on nähnyt Jakkukylän muutoksen maatalouspainotteisesta kylästä nykyiseen maalaislähiöön. 1960-luvulla maanviljelys oli pääelinkeino, ja kylällä oli useita kauppoja.
Aalto laskee, että nyt kylällä on neljä maatilaa. "Kaksi lopetti vuosi sitten, ja minäkin lopetan vuoden päästä."
Myös palvelut ovat kaikonneet kauemmas eikä kauppoja enää ole.
Kotikylänsä huonoksi puoleksi Sari Aalto sanoo sen, että lasten harrastusmahdollisuudet ovat kaukana. "Haukiputaalle, Iihin tai Ouluun saa kuskata harrastuksiin."
Hän ei kuitenkaan pidä matkaa kaupungin palvelujen ääreen mahdottomana.
"Autolla menee noin neljäkymmentä minuuttia Ouluun. Se on ihan asennekysymys, kun asuu täällä korvessa."
Artikkelin lähde Kaleva