Artikkelin lähde Kaleva
Liisa Lehto-Peippo Kaleva
Pyhäjärvi "Kumpi ulkoiluttaa kumpaa", mietiskelee eläkkeellä oleva nimismies Tarmo Rapo kertoessaan 85-vuotiaasta ystävästään Paavosta.
Ulkoiluystävätoimintaan Rapo lähti vaimonsa innostamana. Tarkoituksena on kerran viikossa viedä ystävä ulos ja viettää tämän kanssa tovi.
Parin kuukauden aikana Rapo on saanut huomata, kuinka Paavon kunto on parantunut ja tasapaino kehittynyt. Ulkoilmaa ja virkistystä on tullut saaneeksi myös ulkoiluttaja, joka on kärsinyt lähes 38 vuotta kroonisista, armottomista kivuista.
Ne syntyivät kaularangan murtumasta hänen sukellettua pää edellä järven pohjaan vuokramökin rannassa.
"Tämä on hienoa toimintaa. Kävelemme kolme varttia. Paavo menee eteenpäin kuin pikajuna. Yritän sanoa, ettei meillä ole mihinkään kiire. Päätämme kävelyretken istuskeluun ja mehunjuontiin."
"Paavo on minua 25 vuotta vanhempi. Pohdimme yhdessä elämää ja keskustelemme Pyhäjärven historiasta, josta hänellä on paljon tietoa."
Ulkoiluystävätoiminta lankesi pehmeään maaperään. Nimismiehen työssä oli paljon tehtäviä, neuvontaa ja ohjausta lakiasioissa, jotka eivät liittyneet viranhoitoon.
"Ei voinut sanoa, että asia ei kuulu minulle."
Seurakunnan toiminnassakin, jossa Rapo on ollut mukana kauan, on ollut aina auttavaa työtä. Siitä hän saa itselleen hyvän mielen.
Parhaan tunteen Rapo kertoo saavansa kiitoksista, joita hän saa kirjoituksistaan paikallislehden Sunnuntain sanassa.
"Jos ajatukseni ovat puhuttaneet tai koskettaneet jotenkin ihmisiä, en ehkä olekaan ihan turha mies tässä maailmassa. Omassa elämässäni etsiskelen kuitenkin kaiken aikaa jotakin parempaa, enkä edes tiedä mitä ja miten sen löydän."
Viimeiset kymmenen vuotta työelämässä olivat Rapolle taiteilua kivun kanssa. Urasuunnittelu oli hyvässä vauhdissa. Hän aikoi johtavaksi kihlakunnanvoudiksi ja etusijalla oli Oulu.
Suunnitelma katosi pikkuhiljaa, kun kipu vei hänet tavan takaa puudutettavaksi terveyskeskukseen ja oli syötävä vahvoja särkylääkkeitä. Työ vaati keskittymistä, ja lääninkouluttajan tehtävä autossa istumista.
"Oli lyötävä faktat pöytään. Kuinka kauan kestäisin?"
Rapo jäi työkyvyttömyyseläkkeelle noin seitsemän vuotta sitten.
"Kaksi vuotta meni, etten kehdannut näyttäytyä yleisellä paikalla, kun häpesin niin eläkkeelle jääntiä."
Rapolla on pitkä kokemus Pyhäjärven kunnallispolitiikasta Pyhäjärvellä.
Sen viimeiset vuodet ovat olleet värikkäitä ja vaikeita. Rapo harmittelee, että kunnalliselämä ja moni normaali kehittämistoiminta on mennyt tänä aikana takapakkia.
"Poliittisten päättäjien henkilökohtaiset välit ovat samalla tulehtuneet pahasti, eikä niitä korjata hetkessä."
Rapolla on ollut takapirun rooli. Laintuntijana ja yleisen kunnallisen poliittisen uskottavuuden nimissä hän on kirjoittanut oikaisuvaatimuksia ja kunnallisvalituksia, jotta kunnallisasiat "pysyisivät edes jotenkin järjellisellä ja uskottavalla tiellä".
"Olen huolehtinut, että valituksen perustelut ja lain kohdat täsmäävät ymmärrettävästi."
Artikkelin lähde Kaleva