Elämää urheiluseuran ehdoilla

Anna Leinonen Kaleva
Oulu Neljäkymmentä vuotta sitten Karvisen perheen arki sai uuden suunnan. Vanhemmat olivat solmimassa monoja jalkaan tyttären ja äidin syntymäpäiväjuhlien jälkeen, kun ovikello soi.
"Naapurin isäntä oli oven takana, ja hän sanoi meidän isännälle, että nyt lähdetään Kuivasjärven Auran kokoukseen, ei siellä kauan mene", Seija Karvinen kertoo.
Kokousreissulla meni kolme tuntia, ja Pekka Karvisesta tehtiin Kuivasjärven Auran puheenjohtaja. Sen jälkeen perheen vapaa-aika on kietoutunut Kuivasjärven Auran ympärille. Vuosien aikana pienestä yleisseurasta on kasvanut satoja nuoria liikuttava seura.
Kun perheen tytär alkoi harrastaa urheilua, seuraksi tuli luonnollisesti Kuivasjärven Aura. Ensin Anne Karvinen-Poutanen hiihti, mutta alakouluiässä mukaan tuli myös yleisurheilu. 13-vuotiaana yleisurheilu vei voiton, ja Anne Karvinen-Poutanen tuli tunnetuksi pika-aiturina.
Kun oma aktiiviura loppui, Karvinen-Poutanen keskittyi valmentamiseen. Hänen myötään yleisurheilu nousi seurassa keskeiseen rooliin.
Kasvu alkoi vuonna 1992, kun yksi lehti-ilmoitus poiki yli sata yleisurheilusta innostunutta nuorta Kuivasjärven Auran riveihin.
"Olisin ollut tyytyväinen noin 30 ilmoittautujaan", Karvinen-Poutanen sanoo.
Viime vuosina yleisurheilun harrastajia on ollut seurassa vuosittain vähintään 300.
Karvinen-Poutanen on seuran yleisurheilujaoston puheenjohtaja. Hän valmentaa neljänä iltana viikossa, kolme tuntia illassa.
"Meillä on paljon lahjakkaita lapsia. Toivottavasti saamme pidettyä heidät lajin parissa murrosiän yli", Karvinen-Poutanen sanoo.
Hän arvioi, että yksi kimmoke seuraan liittymiseen on halvat hinnat. Niiden taustalla on se, että seuran aktiivit tekevät vuosittain huimat määrät talkootunteja.
Vuosien varrella talkoolaiset ovat raivanneet Auranmajan latupohjat sekä rakentaneet Auranmajan ja talonmiehen asunnon.
Myös valmentaminen ja muu varainhankinta hoidetaan talkoilla. Seija Karvinen on edelleen yksi seuran aktiiveista. Hän sanoo, että oma vuosi rytmittyy seuran vuoden mukaan. Karvisen lisäksi talkoolaisten ydinjoukkoon kuuluu muutama muu nainen, eläkeläisiä hekin.
"Se on marttakerho, joka leipoo munkit ja pitää myyjäiset", Karvinen-Poutanen sanoo.
Kuivasjärvellä sijaitseva Auranmaja tunnetaan hyvistä munkeistaan. Alkutalvesta maja on auki vain viikonloppuisin, mutta keväthankien aikaan munkkeja paistetaan joka päivä.
Syksyllä talkootöitä jatketaan askartelemalla tonttuasetelmia ja ovikoristeita myyjäisiin. Naiset sanovat, että talkootyössä kimmokkeina ovat ihmiset.
"Meillä on hyvä porukka. Puhumme samalla ummet ja lammet", Seija Karvinen kertoo marttakerhostaan.
Karvinen-Poutanen puolestaan kehuu lapsia ja nuoria mahtaviksi.
"Kyllähän se joskus väsyttää lähteä hallille, mutta kun sinne pääsee, väsymys unohtuu."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva