Ei, vaan seitsemän, tällä Mäntyahon orkesterin nimellä", ryhmänohjaaja
Mäntyahon orkesterin edeltäjä, Tahkokankaan orkesteri on kyllä tahkonnut tahtia jo 70-luvulta saakka, Rantala ja ohjaajista toinen,
Nyt on tulossa palkinto: oma levy, Sympaattiset sävelet, ilmestyy keväällä. Masteroitavaksi se menee ensi viikolla.
Koko porukka on innoissaan, syystäkin. Rahoja ei saatu helpolla: niitä varten on keikkailtu ja vihdoin sponsoriksi saatiin Tahkokankaan palvelukeskus.
Rantala ja Huotari puistelevat päitään kysyttäessä, kuinka kovan väännön takana levyrahat olivat.
"Olivathan ne. Ja miten paljon tämä homma heille merkitsee", molemmat puhuvat yhteen ääneen.
"Lahjavaroilla ollaan soittopelit saatu", Rantala kertoo ja näyttää esimerkiksi
Nyt niiden takana kapuloita heiluttaa
"Minä jo pikkupoikana papan kärryissä rummuttelin puukapuloita niitä kärryjä vasten", Ahola kertoo.
Viime vuonna Mäntyahon orkesteri heitti nelisenkymmentä keikkaa.
"Kylläpä vuodet menee äkkiä", Viinikka huokaa, edelleen sieltä treenikämpän perältä.
"Ei ole koskaan tympeä lähteä keikoille", hän sanoo.
"Laulaminen on niin mukavaa. Yleisö kun on sanoissa oikein mukana, niin se on....", Tervosella loppuvat sanat kesken.
Hetken päästä se sopiva sana löytyy. "Se on mystistä."
"Laulaminen on mukavaa. Olen laulanut lastenkin kanssa"; Viinikka kertoo esiintymisensä jälkeen hieman ujosti, katselee lattiaan.
Mutta Ahola tykkää keikkailla, niin paljon ettei osaa eritellä lempikeikkaansa. Vai ehkä se sittenkin oli Hietasaaren kesäkeikka.
Ainakin se oli Tervosen mieleenpainuvin keikka.
"Siellä oli niin paljon yleisöä!"
"Silloin olikin kevyt keikkavarustus", kaikki nauravat.
Ai niin, 10 000 eurolla saa tehtyä 500 kappaletta Mäntyahon orkesterin levyjä. Osa niistä on jo myyty etukäteen.
Se keikka oli myös kiva, jolta tultiin vasta yöllä pois."
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>