Sievin valtuuston puheenjohtaja
"Suhtaudun selvityksen tekemiseen avoimin mielin. En kuitenkaan pidä kuntaliitosta ajankohtaisena, koska se ei välttämättä tuo edes taloudellista etua."
Kalliokoski epäilee myös sitä, miten kuntien päätöksentekokulttuuri olisi sovitettavissa yhteen. Hän sanoo suoraan, että Ylivieskan on saatava "pasmansa selviksi" ennen kuin liitoksesta voidaan keskustella.
"Ylivieskalainen poliittinen kulttuuri on aivan toisenlainen kuin meillä. Sievissä yritämme vaalia sellaista periaatetta, että kunnioitamme toisen mielipidettä, mutta päätöksen jälkeen asioita ei jälkikäteen vatkata. Meille tämä on tietty arvo, josta haluamme pitää kiinni", Kalliokoski sanoo.
Sievi on kuuluisa yksimielisestä päätöksenteostaan. Sen sijaan Ylivieskan valtuusto on koko vaalikauden ollut riitaisampi kuin koskaan. Asioita on puita ja puidaan myös valtuuston ulkopuolella aina käräjäsaleissa saakka.
"Jos Sievissä olisi takavuosina ollut samanlainen yrityspolitiikka kuin Ylivieskassa, meillä ei olisi ainoataan tehdasta", Kalliokoski heittää viitaten paljon julkisuutta saaneeseen Sievin teollisuusihmeeseen.
Kriittisesti liitosajatukseen suhtautuu myös Alavieskan valtuuston puheenjohtaja
"Kunnanhallituksen puheenjohtajan (Sulo Hannula) avaus oli yllättävä ulostulo tässä vaiheessa. Minun mielestäni marssijärjestys on se, että penkaisemme ensin omat asiamme", Brax sanoo.
Hänkin korostaa, ettei liitosselvitys tarkoita automaattisesti kuntaliitosta.
Ylivieskalaisia rasittava kuntavelka pysyisi jokseenkin ennallaan. Sen sijaan alavieskalaiset siirtyisivät velkamäärässä mitaten aivan uuteen kastiin, sillä kunnalla on vielä toistaiseksi alle 1 000 euron velkataakka asukasta kohti laskettuna.
Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta asukasta kohti on noin 1 100 euroa.
Myös kolmen kunnan yhdistetty palveluvarustus olisi mittava. Vakinaisen henkilöstön määrä on kolmessa kunnassa yhteensä noin 1 130, kun esimerkiksi uudessa Raahessa henkilöstömäärä on 976, vaikka Raahen asukasluku on lähes 23 000.
Eroa selittää se, että Sieviin on keskitetty alueellinen maatalouslomitus, joka työllistää noin 100 henkilöä. Lisäksi Ylivieska toimii työnantajana alueellisen pelastuslaitoksen henkilöstölle.
Runsaan 21 000 asukkaan Ylöjärven henkilöstömäärä on hieman yli tuhat. Vastikään kaupungiksi tulleella Ylöjärvellä on kuitenkin oma terveyskeskus. Ylivieskan seudulla ja Raahessa terveyspalvelut hoitaa kuntayhtymä.
"Kuntaliitos sinällään ei helpottaisi kuntien talousongelmia. Rakenteellisia muutoksia tarvittaisiin joka tapauksessa. Se on aivan selvä asia", Sievin kunnanjohtaja
Varmaa on myös se, että kuntaliitos lisäisi keskustapuolueen valta-asemaa Ylivieskan alueella. Sievissä keskustalla 20 kunnanvaltuuston 27 paikasta, ja Alavieskan 21-jäsenisestä valtuustosta 18 valtuutettua edustaa keskustaa. Sen sijaan Ylivieskan 35-jäsenisen valtuuston paikat ovat hajaantuneet enemmän, sillä keskustan paikkamäärä on 17.
Aloite kuntaliitosselvityksestä on ajoitettu otolliseen kohtaan, että Alavieskassa ja todennäköisesti myös Ylivieskassa on edessä kunnanjohtajan vaihdos. Alavieskan
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>