Toppilansalmen uusi silta hakee muotoaan

Panu Pökkylä-Antti Ervasti

OULU Toppilansaaren ja Toppilan yhdistäväksi suunniteltu auto- kevyen liikenteen silta tulee maksamaan todennäköisesti miljoona euroa (noin kuusi miljoonaa markkaa). Satamatien jatkeeksi suunniteltu silta sulkisi taakseen noin kilometrin verran rantaviivaa Toppilansalmen molemmin puolin, kun takarajaksi otetaan nykyinen silta.

Yksi, mutta kallis ratkaisu olisi rakentaa sillasta avautuva, jolloin suurehkot laivat pääsisivät perille salmeen. Kaupunkisuunnittelu ei lämpene Terva-Toppilan ja Meri-Oulun kannattamalle ehdotukselle.

Silta on osa Toppilansaaren tulevaisuudessa valmistuvaa Toppilansalmen yleiskaavaa. Aluetta ollaan mitoittamassa 3 200 oululaiselle. Toppilan puoleiselle rannalle uusia asukkaita olisi tulossa kutakuinkin vastaava määrä.

Tällä hetkellä tutkittavana on kolme rakennevaihtoehtoa: teräsbetoninen jatkuva laattasilta, teräksinen jatkuva laattasilta tai palkkisilta, jossa rakenteet ovat sillan yläpuolella.

Aukeava silta olisi nähtävyys

Terva-Toppilaa pitävä ihotautilääkäri Antti Väänänen toivoisi paikalle avattavaa siltaa, jotta suurehkot laivat pääsisivät telakalle ja purjeveneet voisivat seilata venepaikoilleen.

Hänen omat intressinsä siltaan liittyvät hinaaja Alpoon, jonka Väänänen osti kaupungilta ja on sitoutunut pitämään sen kunnossa. Avattava silta olisi Alpon toiminnan kannalta tärkeä.

Väänäsen näkemyksen mukaan paras vaihtoehto olisi silta, jonka voisi avata noin kymmenen metrin leveydeltä.

”Avattava silta olisi lisäksi nähtävyys, jota tultaisiin katsomaan kauempaakin. Se olisi tapahtuma sinänsä, jos muutaman kerran vuodessa sumutorvi törähtäisi ja silta nostettaisiin laivaa varten. Vähänkin isommat moottoriveneet alkavat ottaa mastoistaan, jos paikalle tulee kiinteä silta”, Väänänen perustelee.

Ilman avattavaa siltaa Alpo ei mahdu menemään telakalle, ja vuodesta 1724 alkanutta telakkatoimintaa uhkaa Väänäsen mukaan lakkautus. Jos telakointi viedään Raaheen, kustannukset kasvavat Alpon kannalta mahdottomiksi.

Meri-Oulun hallituksen jäsen Osmo Hekkala pitää lähtökohtana, että Toppilansalmi säilyisi mahdollisimman vapaana. Paras ratkaisu hänen mielestään olisi, että nykyistä rautasiltaa paranneltaisiin liikenteen tarpeisiin.

”Toppilansalmesta voisi tulla eräänlainen vapaa-ajan keidas, jonne isommatkin laivat pääsisivät. Uusi silta on kaavassa, jolloin avattava silta ei olisi mahdoton ajatus. Sellaisiahan ei Pohjois-Suomessa ole eikä niitä ole monta koko Suomessa, joten se olisi jotakin erikoista”, Hekkala toteaa.

Hän on huolissaan alueen historiallisesta arvosta. Oulun telakkarakennus säilyisi parhaiten, jos se pystyttäisiin pitämään käytössä.

Vaihtoehdot avoinna

Oulun kaupungin asuntotoimen päällikön ja Toppilansaaren hanketyöryhmän vetäjän Kaija Puhakan mukaan koko Toppilansaarta ja Toppilaa koskevan kaavoituksen tarkoituksena on juuri satama-alueen miljöön säilyttäminen.

”Alueelle jäisi yhteensä yli 1 700 metriä laituria käytettäväksi. Silta katkaisisi vain kymmenesosan koko alueen laiturialasta” Puhakka vastaa.

Puhakan saamien laskelmien mukaan Toppilansalmessa vierailee vuosittain alle kymmenen suurta laivaa, jotka tarvitsisivat avattavan sillan.

Silta-aukon vapaa korkeus olisi noin 3,8 metriä. Puhakan mukaan purjeveneiden olisi siis vedettävä masto alas, kun lipuisivat sen alitse.

”Mutta sillä puolen salmea virtaamat ovat sellaiset, että purjeveneitä ei voisi pitää siellä”, Puhakka kertoo,

Mitään virallista päätöstä siitä, mitä siltavaihtoehtoa tullaan käyttämään, ei vielä ole.

Todennäköistä kuitenkin on, että kaupunki kallistuisi perinteisen sillan puolelle. Avattava silta kun on alustavan arvion mukaan lähes kaksi kertaa kalliimpi. Tämän lisäksi siltavaihtoehtoa rasittavat myös vuotuiset käyttökulut.

Väänänen kertoo pyytäneensä siltaa suunnittelevalta insinööritoimisto Suunnittelu Kortekselta arvion avattavasta sillasta, ja se tulisi olemaan 2 miljoonaa euroa (12 miljoonaa markkaa), kun vastaava tavallinen silta olisi puolet siitä. Hän myöntää, että kalleus hieman yllätti ja toive avattavasta sillasta alkoi hiipua kunnes asiasta alettiin keskustella uudestaan Meri-Oulun väen kanssa.

”Mistä ne rahat yleensä näihin otetaan. Suuria summiahan sitä pannaan muutenkin koko alueelle. Olin toivonut, että se olisi ollut halvempi. Silloin asiassa olisi voinut saada pystyyn kansalaiskeräys”, Väänänen toteaa.

Uusi silta turvaa koulumatkan

Kaija Puhakka perustelee, että nykyisen sillan kapasiteetti on kyllä riittävä, mutta uusi silta on tärkeä yhdistäjä. Sillä turvataan myös koulumatka lapsille saaresta mantereen puolelle.

Ainoaksi ongelmaksi muodostuisi Merenkulkulaitoksen Letto -aluksen sijoituspaikka, mutta Puhakan mukaan asiasta käydään neuvotteluja.

Tällä hetkellä sillasta piirretään ensimmäisiä havainnekuvia Suunnittelu Korteksessa.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva